Ravintola Exbryliete

Serkuksilla (Kolmonen 10 v, Nelonen 9 v ja Vitonen 6 v) on ollut yhteinen kesäravintola Exbryliete jo muutaman vuoden. Mökillä ruokailu on aina ollut tärkeä yhdistävä tekijä, joten se on ollut lapsillekin hieno esimerkki, miten yhdessä voi tehdä ja suunnitella suussa sulavia herkkuja.

Tänä kesänä Nelonen ja Kolmonen kävivät vanhempiensa kanssa Itävällassa. Matkalta on ruokalistaan tullut Keski- ja Etelä-Eurooppalaisia vivahteita.

Tilasin alkupalaksi kanasalaatin (salaatti, grillattu kanan rintafilee vartaassa) ja valkosipulidippiä, jota ei ollut menussa, mutta sen sai listan ulkopuolelta. Pääruuaksi valitsin wiener schizelin (joo, kyllä juuri noin kirjoitettuna). Jälkiruokavalintani oli omenastruudel vaniljakastikkeen kera. Läpi aterian juomana oli kuhuviini. Kuhuviini on talon oman salaisen reseptin mukaan valmistettu juoma, joka on ollut listalla ravintolan perustamisesta asti.

Sacher kakku näytti myös kovin herkulliselta.

Ravintolan henkilökunta on tavattoman kohteliasta ja ystävällistä. Olin Gulinaarinen nautinto -lehden toimittaja (tämäkään ei ole kirjoitusvirhe, vaikka helposti niin voisi luulla). Hädin tuskin ehdin kuvata aterian ja kirjoittaa muistiinpanoja herkuista, kun henkilökunta riensi kysymään ruuan maistumisesta.

Katso, miten hienosti osaan kantaa tarjotinta. Olen ottanut mallia oikeilta tarjoilijoilta.

Oho, wienerleike tipahti matkalla, mutta onneksi on ystävällisiä avustajia heti auttamassa.

Ja kohta on uusi ateriakokonaisuus valmiina tarjottavaksi.

Tämä kuva on otettu kolme vuotta sitten. Siinä Vitonen valmistaa jotain herkkua ja luettelee mummolle, millä yrteillä hän ruuan maustaa.

Exbrylieren (huom. nimi on hieman muuttunut) välivarasto toissa kesänä.

Viime kesänäkin valmistui erilaisia herkkuja. 

Punaviini saa värinsä mustikoista.

Hyviä ruokahetkiä, toivottaa Exbrylieten henkilökunta!

Juhannuksen jälkeen

Mökille juhannuksen viettoon meitä kerääntyi 16 immeistä. Esikoisvävy toimi perinteisesti herkkuruokien kokkina ja kukin auttoi kykyjensä mukaan.

Nelonen (9 v.) taitteli näin kauniit lummeservetit. Retiisin kuvioi Jaska.

Juhannusaattona nautimme loimulohta, kermaviilikastiketta, salaattia ja uusia perunoita.

Jälkiruuaksi Susanna oli loihtinut maukkaan raparperipiirakan vaniljakastikkeen kera.

Juhannuspäivänä oli vuorossa alkupaloiksi täytettyjä herkkusieniä. Herkut hävisivät niin nopeasti, etten ehtinyt hakea kameraa.

Pääruokana oli kanaa, nautaa ja possua vartaissa, salaattia, tsatsikia ja valkosipuliperunoita.

Lautasmalli pääruuasta.

Mökin pihapiirissä kasvaa kauniita tervaleppiä.

Näistä sammakkokuvista tykkään kovasti. Minusta kuvat ovat kuin sadusta. Avo-oja, joka tulee suolta, kulkee tontin reunassa ja se on oivallinen paikka hyttysten lisääntyä. Onneksi on sammakoita!

Miljoonakelloja ostin kesäkukiksi mökin kukkalaatikoihin.

Käsitöitäkin ehdin väkertää. Tässä tulee Kolmoselle (10 v) ja Neloselle (9 v) kuviolapaset. Ykkönen (20 v) on jo saanut omansa viime talvena.

Kotiin palattua harsokehikot olivat muuttaneet muotoaan. Linnut varmaan asialla.

Ihme, kun mansikat eivät ole kelvanneet.

Osa liljoista oli jo kukkinut, mutta eivät sentään kaikki.

Kuistilla ihmettelin, mikä vaaleakukkainen pensas on ilmestynyt pihan perälle, enkä tarkoita erään naapurin vuohenputkiviidakkoa, joka on kuvan oikeassa yläreunassa.

Pensaan lähempi tarkastelu osoittautui Rosamundan (peruna) kukinnaksi.

Kuistin verhoihin olen raivannut pienen aukon, josta on mukava katsella pihalle.

Olin jo keväällä tilannut alennusmyynnistä kahdet puutarhahaalarit, joita ei vain kuulunut luvatussa viikossa. Ihmettelin, jotta koska mahtavat saapua. Se toinen malli oli loppunut, mutta sain samaan hintaan ilmeisesti normaalihintaisen. Aika makeet, mutta raaskiiko niitä käyttää, likaantuvat vielä.

Nämä pitkälahkeiset haalarit sain alennushinnalla, vaikka eivät ole alennuksessa.

Nämä polvipituiset ovat aika hauskat, vaikka minulle ne ovat pohjepituiset. Ostin vähän isompaa kokoa varmuuden vuoksi, mutta numeroa pienempi olisi varmaan ollut ihan sopiva. Toisaalta näissä on mukava liikkua, kun eivät kiristä. Henkseleitä kun kiristää lyhyemmäksi, niin hyvä tulee.

Tähän alkaa uuden iirispenkin raivaus, kunhan ehdin.

Ennen juhannusta

Vielä ennen juhannusta laitan kuvan hervottoman suuresta tarhakurjenmiekka Iris germanica 'Cutie'sta. En erikoisemmin välitä suurikukkaisista yksilöistä, mutta tämä on kyllä suosikkini sen kauniin vaaleansinisen värin vuoksi. Kukan mitat leveyssuunnassa on 17 cm ja pystysuunnassa 14 (siitä kohdasta, mistä kukka alkaa, terälehdestä terälehteen 10 cm).

Tämän uuden iriksen lajikenimi ei ole tiedossa. Se ei kuitenkaan ole se, jollaisena sen ostin viime vuonna. Ihan sievähän sekin on ja väri poikkeaa aikaisemmista hankinnoistani. Verrattuna tuohon jättikukkaiseen, tämän iiriksen, mitat ovat 9 x 9 cm ja toisen vaaleansinisen aikaisemmasta postauksesta 8 x 7 cm.

Pienikukkainen suloinen timjami.

Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille!

Kesäkuun 9.

Kolme päivää sitten juhannusruusussa oli näin paljon suloisia nuppuna

Tänään. Juhannukseen mennessä kukinta on varmaan ohi

Kuten tällä juhannuspionillakin. Alkukesän hetken hurmaa.

Taka-alan vaaleansinisistä iiriksistä tykkään erityisesti.

Kolme eri sinistä siperiankurjenmiekkaa värivertailussa.

Keltainen kurjenmiekka

ja sinapinkeltainen

Päivänliljat ovat parhaimmillaan vain yhden päivän, paitsi jos ihailemisen aloitta nupuista.

Edit 10.6.2013

Kuunliljat ja päivänliljat kuvattu yöllä. Oikeasti näyttivät taianomaisilta, mutta  tunnelma ei välity kuvasta . Pitää käyttää mielikuvitusta.

Voihan sen näinkin ymmärtää

Vävy oli saanut erilaisia shampoita näytteenä. Kolmonen 10 v. lukee yhden pullon kyljestä: "hilseilevät ja rasvoittuvat hiukset", ja ihmettelee: "Kuka sellaiset haluaa?"

Kesäkuun 1.

Tarhakotakuusama. Ystäväni muutti viime kesänä kerrostaloon ja toi pihaltaan minulle tämän aarteen. Olen todella iloinen, että onnistuin valitsemaan sille sopivan tuntuisen paikan. Aikoinaan ostin itselleni samanlaisen taimen, mutta se tuli liian märkään paikkaan, eikä selvinnyt edes ensimmäisestä talvesta, saati että olisi koskaan ehtinyt kukkia.

Juhannuspioni

Narsississa monenlaista ötökkää

Tontin avo-ojassa on ihanan paljon kieloja

Kuolanpioni on puhjennut kukkaan

Marja-aroniassa on runsaasti kukkia

Olen kasvattanut nämä amerikanjalavat siemenestä. Ne olisivat kasvaneet mielettömän suuriksi, joten aloitin muutama vuosi sitten hamlauksen. En tiedä, olenko hamlannut ihan oikeaoppisesti, mutta onpa sitten helpompi kaataa, jos eivät tykkää käsittelystäni.

Tulikellukka kavereineen.

Pioni "Kesähamonen" on kukkinut ja tekee nyt siemeniä

Tänään istutin pussiperunat

Maa loppuu kesken ja piti viritellä erilaisia perunankasvatuspaikkoja

'Lady Felicia't odottavat vielä istuttamista tässä vaiheessa

Ensimmäinen unikko

Tämän kuvan kauneutta ei voi ymmärtää kuin toinen poikkeava kaltaiseni. Kaksi oikeanpuolesta kompostikehikkoa on tänään käännetty ja yhteensä niihin lisätty neljä säkillistä hevonkakkaa kerroksittain. Päällimmäinen kerros on uutta valmista kompostimultaa keskimmäisestä kehikosta. Näihin kahteen uusittuun multatuotokseen istutan ehkä kurkun ja kurpitsan taimet. Äärimmäisenä vasemmalla on kompostikehikko, joka on vielä vaiheessa. Kun saan valmiin mullanjämän siirrettyä sopiviin paikkoihin, vaihdan kehikot valmismultakehikon paikalle ja talikoin kompostin takaisin kehikoihin ja lisään hevonkakkaa kerroksiin, työvaihe muistuttaa täytekakun kasaamista. Vuoden päästä on taas ihanaa multaa kasapäin.