sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Piha kesäkuussa

Jos on kadun puolella tehty kovasti töitä, niin ovat nämä ihanaisenikin näyttäneet taas, että kyllä se pienikin maasta ponnistaa.

Hetki sitten, muuripenkki oli aika paljas, mutta kesäkuun alussa jo näin rehevä. Ensin kukkivat jouluruusut. Nyt niiden komeat vihreät lehdet täyttävät erilaisten kuunlijojen kanssa penkin. Ja onhan siellä kuolanpioni avautumassa sekä pioni ”Kesähamosen” muutama kukka jäljellä. ”Kesähamosen” pääkukinta on toukokuussa. Sen sijaan pioni ”Shirley Temple” kukkii vasta heinäkuun puolella.






Kuolanpioni
on aika mukavan kokoinen puska. Viikon verran se jaksaa sinnitellä nupuista täyteen kukoistukseen.

Iirispenkki
Iirispenkki kesäkuun puolivälissä (13.6.)

Ensimmäisenä ennätti kukkaan tämä pikkuinen (7.6.)

Pari päivää myöhemmin valkoinen (9.6.)

Sama valkoinen päivää myöhemmin eri valaistuksessa

Tämä aukaisi kukkansa samana päivänä kuin ylläoleva valkoinen (9.6.)

Viereinen päivää myöhemmin eri valaistuksessa


Vaaleansininen 11.6.

Vaaleansininen sai kaverin 13.6.

11.6.
Tällainen ilmestyi 13.6.





Viimeinen pikku-iiris puhkesi kukkaan 17.6.

Kahden viikon ajan riitti iirispenkissä kuvattavaa

Kiire näyttää kurjenmiekoillakin olevan. Tänä vuonna ne aloittivat viikon myöhemmin kuin viime vuonna.

Eli 17.6. osa jo kuihtunut, osassa uusia kukkia. Suuret iirikset antavat odottaa heinäkuu puolelle.Vielä ei näy edes nuppuja. Se musta on upea. Tuleekohan siihen kukkia tänä vuonna?



Runebergin vieressä oli tällainen upea "merirosvolaiva"

Välillä käytiin Kolmosen (12 v) ja Nelosen (11 v) kanssa Ms. J. L. Runebergillä Porvoossa.




Juhannus
tuli ja meni. Syreenin tuoksun voi miltei tuntea vielä kuvastakin. Ja juhannusruusun.


Joutsenpariskunta on palannut

Toinen vävykulta vuolee tikkuja loimulohen kiinnitykseen

Ensimmäinen vävykulta toimii pääkokkina

Loimulohta, uusia perunoita ja salaattia. Nam!

Mökillä yksi juhannuksen perinneruoka, loimulohi on vain niin hyvää ja valmistuskin katsomisen arvoinen. Toinen vävykulta vuolee puutappeja ja tekee tulet ja toinen toimii pääkokkina. Mikäs minulla ollessa. Hyvänä pitävät.

Ostin taas mökille huovinkukkia, kun viime kesänä olivat niin helppohoitoisia. Krassejakin ostin, kun en viitsinyt siemenestä kasvattaa.

Idänunikko Papaver orientale 'Ida Magun'

 Idänunikko Papaver orientale 'Ida Magun' vaatii jo oman otsikon.


Kesäkuun puolessa välissä huomasin yhdeksän hervottoman suurta nuppua







Tänään kukan musta sisus on jo kovasti liannut...

...hennon vaaleanpunaisen

mutta kauempaa katsoessa se on vielä varsin sievä

Kesäkuun puolessa välissä huomasin yhdeksän hervottoman isoa nuppua. Jännitti, ehtiikö kukkia ennen kuusen kaatoa. Ehti. Joka aamu ensimmäisenä ihailin näkyä ja tietysti lähempää kameran kanssa.

Siemenkodatkin ovat sitten myöhemmin ihan näyttävän näköisiä.

Akileija













Akileijoillekin voisi laittaa oman otsikon. Aikaisemmin yritin kovastikin niitä kasvatella, mutta varmaan joku sääski teki tuhojaan ja kukinta oli aika vaatimatonta. Tänä vuonna erivärisiä ryhmiä on komeassa kukassa siellä täällä. Kaverit ovat pyytäneet siemeniä, joten merkkasin värit langoilla, niin osaan erotella ne värin mukaan, kunhan kypsyvät. Toisaalta akileijat risteytyvät kovin helposti, että siemenistä ei välttämättä tule samanvärisiä kuin vanhempansa.

Amerikanjalava




Hamlattu amerikanjalava on voimakkaassa kasvussa. Vuosikasvu saatta olla parikin metriä.

Hyötykasveja


Kassiperunat kesäkuun alussa

Kaupan ruukkusalaatti istutettu kasvimaalle

Kompostin kääntö vaiheessa

Tänään kasvimaa näyttää tällaiselta. Keinu on siirretty tänne kuusen kaadon tieltä, mutta ihan hyvä paikka tämäkin.

Kasvimaa toiselta suunnalta

Sielläkin iiriksiä
Perunoita minulla on monessakin paikassa, mutta kassiperunat ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa kokeilussa. Vartta ainakin tunkee reilusti.

Kaupasta ostetut ruukkusalaatit nahistuivat aluksi, mutta ovat tänään jo pirtsakan näköisiä.

Kompostin kääntö kuuluu joka kesä ohjelmaan. Hyvää multaa saa kasapäin, eikä ihan alvariinsa tarvitse käydä multakaupassa.

Kasvimaa toiselta suunnalta. Sielläkin iiriksiä, vähän toisenlaisia. Kun ihan tarkkoja ollaan, niin minulla on aika paljon iiriksiä, enkä aikoinaan kovastikaan noteerannut koko kasvia. Joo, kyllä olen tykästynyt niihin.


Sormustinkukat iirispenkissä


Nyt kun pikkuiirikset ovat kukkineet ja isojen kukintaa saa vielä odotella, annan noiden sormustinkukkien kehittyä rauhassa. Ihan näyttäviä nekin.

P.s.
Yhtä kuvaa klikkaamalla, saat näkyviin koko tämän postauksen kuvat suurennettuna.