Nelonen

Nelonen on Kuopukseni esikoinen (pian 11 v.) Erittäin taiteellisesti lahjakas lapsi ja älykkö. Piirtäminen on pienestä saakka ollut mieluisaa, on kätevä käsistään, soittaa saksofonia. Neiti pelasi myös koripalloa, mutta valitettavasti joutui lopettamaan sen, koska ei ollut mahdollisuutta pelata pelaamisen ilosta. Minusta on sääli, kun lapsista yritetään tehdä väkisin ammattilaisia. Kaikki eivät todellakaan halua käyttää viittä päivää viikossa harjoituksiin, jos pelaamisesta ei ole ajatellut ammattia. Jotain liikuntaa olisi mukava harrastaa, niinpä hän nyt kokeilee sirkuskoulussa.

Äidin ja mummon kanssa risteilyllä. Herkutteluhetki.	Taas se mummo kuvaa
Havumajassa	Että mustikat ovat herkullisia
Tässä taitellaan servettejä. Nelonen neuvoo.	Retiisi alkupalana Nelosen servetissä

Kymen paviljongissa tauolla mökkimatkalla	Koripallo olisi ihan kivaa, jos sitä voisi vain harrastaa kavereiden kanssa
Pieni fonisti on jo aika taitava	Mökillä on paljon tekemistä, kuten esim saunaterassin maalaustalkoot

Nelosen lapsuusjuttuja vanhassa blogissani (Hallittua kaaosta, avautuvat uuteen ikkunaan):

Ympyrässä ei ole kulmia

Onko Nelonen tyttö?

Dinosauruslääkäri tietenkin

Ymmärtäisin, jos selittäisit

Laula, laula lintuseni

Dinosauruslääkärin tentit

Mummo yökylässä

En ole tiukkapipo, enkä piironkinjalka

Tämä nyt ei ole varsinaisesti Nelosen lapsuusjuttuja muuta kuin muotokuvapiirustuksen osalta.

Mummo opintomatkalla

Vihaisia lintuja 3

Joulusukat

Taidehoitolassa

Voi miten nopeasti kesä menikään! Eräänä päivänä mökin pöydälle oli ilmestynyt tällaisia ilmoituksia:

Nelonen ja Vitonen olivat käyneet vanhempiensa kanssa ulkomailla ja matkamuistoksi, mökkikansan ilahduttamiseksi sekä ikävän karkoitukseksi oli ostettu kynsilakkasetti.

Tässä serkukset Kolmonen ja Nelonen askartelevat Vallattoman kynsiin kaunokuvioita.

Nelosen äidille eli Kuopukselleni loihdittiin tällaiset taideteokset.

Vallattoman kynnet taiteilun jälkeen.

Ravintola Exbryliete

Serkuksilla (Kolmonen 10 v, Nelonen 9 v ja Vitonen 6 v) on ollut yhteinen kesäravintola Exbryliete jo muutaman vuoden. Mökillä ruokailu on aina ollut tärkeä yhdistävä tekijä, joten se on ollut lapsillekin hieno esimerkki, miten yhdessä voi tehdä ja suunnitella suussa sulavia herkkuja.

Tänä kesänä Nelonen ja Kolmonen kävivät vanhempiensa kanssa Itävällassa. Matkalta on ruokalistaan tullut Keski- ja Etelä-Eurooppalaisia vivahteita.

Tilasin alkupalaksi kanasalaatin (salaatti, grillattu kanan rintafilee vartaassa) ja valkosipulidippiä, jota ei ollut menussa, mutta sen sai listan ulkopuolelta. Pääruuaksi valitsin wiener schizelin (joo, kyllä juuri noin kirjoitettuna). Jälkiruokavalintani oli omenastruudel vaniljakastikkeen kera. Läpi aterian juomana oli kuhuviini. Kuhuviini on talon oman salaisen reseptin mukaan valmistettu juoma, joka on ollut listalla ravintolan perustamisesta asti.

Sacher kakku näytti myös kovin herkulliselta.

Ravintolan henkilökunta on tavattoman kohteliasta ja ystävällistä. Olin Gulinaarinen nautinto -lehden toimittaja (tämäkään ei ole kirjoitusvirhe, vaikka helposti niin voisi luulla). Hädin tuskin ehdin kuvata aterian ja kirjoittaa muistiinpanoja herkuista, kun henkilökunta riensi kysymään ruuan maistumisesta.

Katso, miten hienosti osaan kantaa tarjotinta. Olen ottanut mallia oikeilta tarjoilijoilta.

Oho, wienerleike tipahti matkalla, mutta onneksi on ystävällisiä avustajia heti auttamassa.

Ja kohta on uusi ateriakokonaisuus valmiina tarjottavaksi.

Tämä kuva on otettu kolme vuotta sitten. Siinä Vitonen valmistaa jotain herkkua ja luettelee mummolle, millä yrteillä hän ruuan maustaa.

Exbrylieren (huom. nimi on hieman muuttunut) välivarasto toissa kesänä.

Viime kesänäkin valmistui erilaisia herkkuja. 

Punaviini saa värinsä mustikoista.

Hyviä ruokahetkiä, toivottaa Exbrylieten henkilökunta!