Komposti ja bokashi

 Olen ollut kierrättäjä ja kompostoija yli 30 vuotta. Käytän paljon vihanneksia ja juureksia, joten minulla kertyy biojätettä enemmän kuin normaalisti yksin elävältä. Aniharvoin heitän pois ruokaa, vaikka ruokaa valmistaessa teen sitä runsaasti. Pakastan ylimenevän ruuan pienempiin annoksiin seuraavia käyttöjä varten. Pidän myös kitkemisestä, joten avokompostiinkin tulee runsaasti kompostoitavaa.

Avokompostikehikoita vaiheessa. Kehikoita voi latoa päällekkäin. Kätevää.

Minulla on kaksi lämpökompostoria ja kymmenisen avokompostia puutarhajätteelle. Kymmenen avokompostia saattaa kuulostaa kamalan suurelta määrältä, mutta puutarhajäte ei kompostoidu kovin nopeasti, joten osassa on tuoretta puutarhajätettä ja osassa pari vuotta muhinutta ja käännettyä ainesta ja osassa jo hyvää puutarhamultaa. En olen vuosiin ostanut muuta kuin taimimultaa siemenkasvatukseen. Muun mullan suhteen olen jo omavarainen.

Hyvin kompostoitunut puutarhajäte on tässä jo hyvää multaa, jossa voi kasvattaa vaikkapa kesäkurpitsaa.

Pari vuotta sitten olin tyhjentämässä Biolanin lämpökompostoria ja huomasin, että keittiöjätteet eivät olleet muuttuneet mullaksi. Olin edellisenä syksynä kerännyt naapurin huonoksi menneet omenapudokkaat, joten aines oli märkää, eikä missään tapauksessa valmista kasvimaalle. Olin käyttänyt liian vähän kuiviketta. Lapoin keskeneräisen kompostin takaisin ja lisäsin runsaasti kuiviketta. Käytän kuivikkeena yleensä oksasilppua ja joskus lisään sitä kaupan kallista kuiviketta, kompostiherätettä en juurikaan ole käyttänyt. Talven mittaan lämpökompostori täyttyi ääriään myöten, eikä siihen enää mahtunut uutta keittiöjätettä.

Kokemus opettaa. Monta ämpärillistä pilaantueita omenoita kompostissa tarvitsee runsaasti kuiviketta. Oikealla pilkottava ruskea kompostori on myös lämpökompostori.

Olin tietoinen, että keittiöjätteen voi muutta helposti mullaksi bokashoinnin avulla, mutta minusta se oli kuulostanut kamalan vaivalloiselta ja ajattelin lämpökompostorin riittävän tarpeisiini. Sitäpaitsi bokashiämpärit maksoivat mielestäni liikaa. En ollut valmis maksamaan ämpäristä useita kymmenniä euroja. En kuitenkaan enää raaskinut ostaa kolmatta lämpökompostoria, vaikka sellainenkin kävi mielessä.

Eräs kaverini tuli Järvenpäähän pitämään luentoa bokashoinnista, jonne sitten ajattelin mennä kuuntelemaan tietoiskua. Sen illan aikana tulin vakuuttuneeksi, että raaskin sittenkin sijoittaa alle 100 € kahteen boskashiämpäriin. Aloituspakettiin kuuluu 2 hanallista ämpäriä, tarvikkeineen, bokashirouhetta ja erinomaiset käyttöohjeet ja tietoa bokashoinnista.

Liityin myös facen bokashiryhmään (kahteenkin), jossa saa lisätietoa ja vertaistukea.

Bokashiämpäreistä puuttui hanat.

Ostin ensimmäisen bokashoinnin aloituspaketin isosta verkkokaupasta. Vaikutti, että paketti oli jossain vaiheessa avattu ja ämpäreistä puuttui hanat. Ämpäreihin kuuluvat hanat ovat aivan välttämättömät, jotta ämpäreitä ylipäätään pystyy käyttämään. Siinä yhteydenpidossa ja todisteluissa tuhrautui reilut kaksi viikkoa, eikä asia tuntunut edistyvän. Facen ryhmässä oli kuitenkin asiantunteva henkilö, joka tarmokkaasti tarttui toimeen ja sainkin hänen kauttaan nopeasti puuttuvat hanat ja lisäksi pienen pussillisen biohiiltä, joka onkin lisännyt maanparannusinnostustani entisestään, kunhan ensin olin ottanut selvää, mitä biohiili on.

Mitä bokashointi on?

Bokashointi on keittiö- ja muun eloperäisen jätteen muuttamista ravinteikkaaksi mullaksi fermentoimalla eli hapattamalla maitohappokäymisellä. Biojätteeseen sekoitettavassa bokashirouheessa olevat mikrobit aloittavat ja ylläpitävät fermentoitumisprosessin. Sivutuotteena prosessissa syntyy ravinneliuosta, joka on laimennettuna erinomaista lannoitetta kasveille.

Kaksi vuotta sisällä talvehtinut chili 'Birds Eye Baby' on saanut laimennettua bokashinestettä ja kukkii nyt 22.3.2021 runsaasti.

Kokemuksiani bokashoinnista

Säilytän ämpärit saunan pesuhuoneessa. Paras lämpötila bokashoinnille on huoneenlämpö.

Käytän paljon juureksia ja hedelmiä, joitten kuoret ovat silputtuina erinomaista ainesta bokashiin. Kahvinporoja en laita bokashiin, koska siitä kuuleman mukaan muodostuu epämiellyttävää hajua.

Biojätettä silputtuna. Tuohon lisätään vielä bokashirouhetta ja halutessa biohiiltä.

Aloitin ensimmäisen ämpärin täyttämisen 13.2.2020.

Muutaman viikon kuluttua nestettä tulee jo runsaasti.

Nestettä alkaa muodostua n. kahden viikon kuluttua. Sitä voi käyttää reilusti laimennettuna kasvien lannoittamiseen. Ylimääräisen nesteen voi silloin tällöin lorauttaa viemäriin, niin putket vetävät hyvin.

Ylimääräisen nesten voi lorauttaa viemäriin.

Reilun kahden kuukauden kuluttua ensimmäinen ämpäri oli täynnä. Ämpärilliseen mahtuu todella paljon keittiöjätettä, joka tiivistetään tiukkaan pakkauksen mukana tulleen tiivistyskauhan avulla. Hapantuessaan aines tiivistyy lisää ja kertynyt neste valutetaan muutaman päivän välein.

Täysinäinen ämpäri jätetään muhimaan suljettuna vähintään kahdeksi viikoksi (astiaa voi pitää suljettuna vaikka kuukausia), mutta nestettä poistetaan edelleen muutaman kerran viikossa.

Aloitetaan toisen ämpärin täyttö.

Bokashi "jätekakku" sekoitetaan vanhan mullan kanssa

Ensimmäisen ämpärillisen ”jätekakku” ei suinkaan tässä vaiheessa ole muuttunut mullaksi, vaan se aloittelijan pettymykseksi näyttää ihan samanlaiselta jätesekamelskalta kuin sille ei olisi tapahtunut mitään.

Kun ensimmäinen ämpärillinen on muhinut tarpeeksi kauan, onkin multatehtailun vuoro, johon ryhdyin toukokuun lopulla eli kolme kuukautta sen jälkeen, kun olin aloittanut ensimmäisen ämpärin täytön.

Ensimmäinen multatehdas eli multa ja bokashisekoitus valmiina muuttumaan ravinteikkaaksi mullaksi.

Minun ensimmäinen multatehdas oli iso haljennut betonisaavi, johon ystäväni teki vesivanerista kannen estämään jyrsijöiden pääsyn astiaan.

”Jätekakku” sekoitetaan mullan kanssa. Multa voi olla ihan mitä tahansa vanhaa multaa, vaikkapa sisäkukkien mullanvaihtomultaa. Minulla on käytössäni runsain määrin avokompostoreissa valmista ja keskeneräistä puutarhajätteistä syntynyttä multaa.

Pohjaan asti kaivamalla multa oli tasaisen kaunista ja valmiina käytettäväksi.

Elokuussa tarvitsin johonkin lavakaulukseeni lisää multaa ja kurkkasin betonitynnyriin. Multa oli kaunista ja mustaa, valmiina käytettäväksi. Multa oli valmistunut kuudessa kuukaudessa, huomattavasti nopeammin kuin lämpökompostorissa.

Uusi multatehdassäiliö. Siisti ja halpa.

Kesällä ostin mökkireissulla Porvoon Hankkijalta multatehtaaksi tilavan muovikompostorin, jonka voi tyhjentää alakautta. Se maksoi tarjouksessa 29,90 €. Koska siinä ei ole jyrsijäverkkoa, ystäväni teki sille vesivanerista pohjan. Siihen mahtuu ihanan monta ämpärillistä muhinutta bokashia multineen. Tähän mennessä siellä on jo kolme ämpärillistä, ja se on vasta puolillaan. Kaikki kahvinporot kerään tavalliseen ämpäriin ja tyhjennän myös ne tuonne multatehtaaseen.

Lisäostos, kun oikein innostuu

Ainiin, ostin vielä myöhään syksyllä yhden ylimääräisen bokashiämpärin, lisää rouhetta ja biohiiltä. Biohiiltä lisään rouheen lisäksi ämpäriin. Siellä se samalla latautuu ja tekee tulevasta mullastani ravinteita pidättävää herkkumultaa kasveilleni.

Sitten, kun oikein hirveän kauheasti innostuu, niin mökille pitää ostaa oma bokashi-aloituspaketti, sanoo viiden bokashiämpärin onnellinen omistaja.

Valkosipuli

Tänä vuonna valkosipulisatoni oli pienempi kuin esimerkiksi vuonna 2015, jolloin sain korjata ennätyssadon. Komeita ja mehukkaita ne kyllä ovat tänäkin syksynä.

Osittain syynä pieneen satoon oli tammikuussa pihaltani kaadettu tammi. Pari istutusaluetta hajosi tammen alle. Mutta ei hätä ole tämän näköinen, valkosipuleita saattaa ensi keväänä löytyä nurmikolta. Syksyllä aion istuttaa taas pienemmät kynnet uudelle kasvupaikalle.

Syötävä kukkakimppu: Valkosipuleita, itusilmuja, tavallisen sipulin kukka, kiinalaisenkevätsipulin kukka, kesäkurpitsan kukka, kuunliljan lehti (ei syötävä)

Olen vuosien saatossa jaellut kavereilleni talvivalkosipulin istukkaita ja itusilmuja. Nyt vasta jäin miettimään, mistä johtuu, kun yleensä kommentit ovat olleet, että ei sato ole ollut ollenkaan sellainen kuin minulla. Omat ostosipulini olen ostanut liki 30 vuotta sitten. Sen jälkeen olen ollut omavarainen. En ole tullut edes ajatelleeksi, etteivät kaverit ole saaneet kovin kummoista satoa ensimmäisenä vuotena, koska itselläni nykyään komeita valkosipuleita tulee vuosittain yleensä yli oman tarpeen. Itusimuista saa tietenkin lisäaineistoa, mutta niistä kehittyy kunnon istukkaita vasta 3-5 vuoden kuluttua. Isommista kynsistä satoa saa korjata aikaisemmin, mutta ehkä vasta toisena vuotena.

Edit 2.9.2018
Valkosipulin kasvatuksesta löytyy hyviä oppaita esim. Hyötykasviyhdistyksen sivuilta. Etenkin näin lämpinänä ja sateettomana kesänä olen kiinnittänyt huomiota oppaisiin, joissa kehoitetaan valkosipulia kastelemaan. Minä en ole koskaan kastellut enkä lannoittanut, mutta sitten tajusin, että onhan katteenkin käyttäminen lannoittamista. Esim. ruohokate (nurmikon leikkaamisen jälkeen syntyvää) on mainiota kaiken kattamiseen ja se pidättää myös kosteutta. Ja jos kastelee kerran, pitää kastella aina ja sellaiseen en laiskana aio ryhtyä :) Osittain maatunut komposti (rikkaruohot, lehdet, yms joihin sekoitan hevonkakkaa) on myös erinomaista katetta ja lannoitetta. Kompostikehikoita minulla on pitkin pihaa, jolloin olen myös mullan suhteen omavarainen. Ostan multaa vain taimikasvatukseen.

Kesäkuun 1.

Tarhakotakuusama. Ystäväni muutti viime kesänä kerrostaloon ja toi pihaltaan minulle tämän aarteen. Olen todella iloinen, että onnistuin valitsemaan sille sopivan tuntuisen paikan. Aikoinaan ostin itselleni samanlaisen taimen, mutta se tuli liian märkään paikkaan, eikä selvinnyt edes ensimmäisestä talvesta, saati että olisi koskaan ehtinyt kukkia.

Juhannuspioni

Narsississa monenlaista ötökkää

Tontin avo-ojassa on ihanan paljon kieloja

Kuolanpioni on puhjennut kukkaan

Marja-aroniassa on runsaasti kukkia

Olen kasvattanut nämä amerikanjalavat siemenestä. Ne olisivat kasvaneet mielettömän suuriksi, joten aloitin muutama vuosi sitten hamlauksen. En tiedä, olenko hamlannut ihan oikeaoppisesti, mutta onpa sitten helpompi kaataa, jos eivät tykkää käsittelystäni.

Tulikellukka kavereineen.

Pioni "Kesähamonen" on kukkinut ja tekee nyt siemeniä

Tänään istutin pussiperunat

Maa loppuu kesken ja piti viritellä erilaisia perunankasvatuspaikkoja

'Lady Felicia't odottavat vielä istuttamista tässä vaiheessa

Ensimmäinen unikko

Tämän kuvan kauneutta ei voi ymmärtää kuin toinen poikkeava kaltaiseni. Kaksi oikeanpuolesta kompostikehikkoa on tänään käännetty ja yhteensä niihin lisätty neljä säkillistä hevonkakkaa kerroksittain. Päällimmäinen kerros on uutta valmista kompostimultaa keskimmäisestä kehikosta. Näihin kahteen uusittuun multatuotokseen istutan ehkä kurkun ja kurpitsan taimet. Äärimmäisenä vasemmalla on kompostikehikko, joka on vielä vaiheessa. Kun saan valmiin mullanjämän siirrettyä sopiviin paikkoihin, vaihdan kehikot valmismultakehikon paikalle ja talikoin kompostin takaisin kehikoihin ja lisään hevonkakkaa kerroksiin, työvaihe muistuttaa täytekakun kasaamista. Vuoden päästä on taas ihanaa multaa kasapäin.

Vanhat Hesarit kiertoon

Nyt, kun Helsingin Sanomat on siirtynyt tabloid-kokoon, niin älkää missään tapauksessa heittäkö vanhoja Hesareitanne paperinkeräykseen. Jos vähääkään ajattelette kierrrätystä ja etenkin kompostointia, niin niistä vanhoista saa erinomaisia kompostointipusseja. Olen vanhassa blogissani "piirtänyt" ohjeet pussukan taittelusta täällä. Jos kuitenkin vahinko on päässyt tapahtumaan, kompostointipussukoita voi taitella myös tabloideista, mutta se on paljon vaikeampaa. Ohjeet tabloid-taitteluun löytyy täältä.

Olkaa hyvät! Jos olette kiinnostuneet kierrätyksestä, kannattaa ottaa ohjeet talteen. En meinannut itsekään löytää noita omia ohjeitani valtavasta vanhan blogini kirjoitusten määrästä. :)

Lisään vielä perunapussukan taitteluohjeen. Oiva keino aikaistaa ja pidentää viljelykautta pientalous- ja mökkiviljelijälle
sekä empiirisen kokemukseni perunapussukoista. Lisää kokemuksia perunapussukoista.