Toukokuun pihakierros

Sadepäivän kunniaksi laitan jälleen lähes samanlaisia kuvia kuin viime vuonna. Saattavat kuitenkin olla eri kulmasta kuvattuna tai sitten ei. Yksi uutuus pihallani pääsee kuitenkin esiintymään ensimmäistä kertaa.

Kuvaa kannattaa klikata, niin näet koko tämän postauksen kuvasarjan ruudun kokoisena. Tämä koskee aikaisempiakin postauksiani, mutten muista aina mainita.

Sarviorvokki Viola 'Barbro' on orvokeista ensimmäisenä kukassa jo toukokuun alussa.

Väri on melkoisen pinkki, vaikka luulin sen olevan lila. No, värit muuttuvat usein kuvissa, eipä haittaa. En murehdi.	Tässä kolmea lajia uusia tulppaaneita, joista vasta ensimmäiset kukassa..
Laattapenkin punaiset ovat esikoita ja vaaleat sinertäviä valkovuokkoja.	Sinertävät valkovuokot

Rotkolemmikki Brunnera macrophylla.

Yksinäinen kerrattu valkovuokko. Minne ovat muut ovat kadonneet!	Jouluruusu Helleborus 'Blue Lady'
Kanadanatsalea Rhododendron canadense on pikkuruinen, mutta kukkii joka kevät. Olen saanut pienen taimen vuonna 2004.	Pirja omena nuppuilee runsaasti.

Kriikunan kukka	Kriikuna on täydessä kukassa.
Kriikunan kukkia	Päärynäkin aloittelee, ei toki niin runsaasti kuin viime vuonna. Hellyttävän kauniita ovat.

Mökillä sain suruvaipan kuvattua.

Toista kompostikäymälää en voinut tyhjentää, kun en hennonnut häiritä hautovaa mustarastasta.

Hyötykasvit

Ketunleipä mökin metsikössä herkistelee	Lehtikaalit ovat itäneet
Peruna Siikli, jonka pussitin pari päivää aikaisemmin kuin Timon on jo aika hyvässä vauhdissa	Timokin vähän yrittelee, mutta on selvästi hitaampi kuin Siikli.

Sadekin taukosi. Lähdenpä tästä taas pihalle.

Lehtikaalin kuivatusta

Marraskuun lopulla keräsin lehtikaalia kuivatettavaksi talven varalle sen verran, että niistä tuli kuusi täysinäistä kuivatusritilällistä. Osan otin tuorekäyttöön. Huuhdoin lehdet ja linkosin ylimääräisen veden salaattilingolla. Kuivatetut kokonaiset lehtikaalit vievät paljon tilaa, mutta silppuamalla rouheeksi, ne mahtuvat pieneen peltipurkkiin. Silputtaessa myös kovahkot lehtiruodot voi käyttää mainiosti.

Kun lehtikaalit olivat kuivuneet sopivan rapeiksi, kaivoin yli 40 vuotta vanhan Moulinexin esiin ja hurautin kuivuneet lehdet rouheeksi. Kovin pieneen tilaan menevät. Miedon makunsa vuoksi lehtikaalia voi käyttää lähes missä tahansa.

	Rouheena lehtikaali menee pieneen tilaan
Lehtikaalin matka kuivurista leikkuriin	Vanha Moulinex
Säiliötä joutuu täyttämään useahkosti	Näin pieneksi menevät. Keskellä törröttävä osa on se, jolla terä irroitetaan laitteesta. Sellainen uusi pitäisi hankkia

Laite, jolla leikkurin terä irroitetaan laitteesta on vuosikymmenien aikaan vähän kärsinyt eikä aina toimi moitteettomasti. Saakohan näitä enää mistään varaosaksi?

Aamiaisia ja muita ruokavinkkejä, joissa lehtikaalia

Ei ehkä kaikkein tavallisin kaurapuuro, mutta tekee meillä kauppansa. Poikaystäväkin sanoo pitävänsä siitä ja syö sitä mieluummin kuin smoothieta. Toisaalta, jos poikaystävä saisi valita, niin meillä syötäisiin aina makkaraa ja läskiä, mutta makkarahimon iskiessä hän aika ajoin käy omassa kodissaan ”tarkistamassa postit”.

Kaurapuuron joukkoon lisätty kuivatettua lehtikaalia	Jäiset mustikat lisätään ja lautaselle hunaja-inkivääriä ja raejuustoa
Aamiaisvaihtoehto keittämättä (paitsi muna). Turkkilaista jogurttia, banaania, 1/2  persimonia pienittynä, hunaja-inkivääriä, raejuustoa ja lehtikaalirouhetta, toinen puolikas persimonia, kananmuna ja kahvia. Pitäisi pärjätä lounaaseen tällä satsilla.	Kaurapuuro, jossa puolukkaa ja lehtikaalirouhetta. Lisäksi tietenkin vielä hunaja-inkivääriä ja raejuustoa.

Lisään tätä viherjauhetta smootheihin, keittoihin, perunamuusiin, sämpylätaikinaan, munakkaaseen ja kuten kuvista näkyy jopa kaurapuuroon, vain mielikuvitus on rajana.

Muita vinkkejä lehtikaalin käytöstä on aiemmissä postauksissani

Lehtikaalin kasvatusta ja

Lehtikaali

Lehtikaalia talvella

Lehtikaali joulukuussa

Lehtikaalia voi kerätä vielä lumen alta. Keräsinkin sitä vielä joulukuussa. Sitten sato alkoi olla jo käytetty. Jätin kuitenkin rippeet talventörröttäjiksi ja ajattelin, josko kelpaisi pihallani vierailevalle jänikselle. Ensin ei tapahtunut mitään. Lehtikaalit törröttivät paikollaan. Vaan on nyt jo kelvannut. Toivottavasti jänönen jättää omenapuut koskematta. En ole enää ehtinyt/jaksanut laittaa niille verkkosuojuksia talveksi.

Lehtikaali joulukuussa

Lehtikaali helmikuussa on jänistenkin herkkua

Lehtikaalin esikasvatus alkaa pian olla käsillä. Huhtikuun alussa ehtii hyvin. Aikaisemmin ei siemeniä kannata kylvää, jos ei valaistusta ole tarpeeksi. Hämärässä taimista tulee hentoja ja kasvavat liian nopeasti. Tässä linkissä on viime kesän kasvatuskokemukseni. Täältä taas löytyy lisää tietoa ja ruokaohjeita lehtikaalista.

Lehtikaalin kasvatusta

Ystäväni Sylvia lähetti minulle Ruotsista syntymäpäivälahjaksi valtavasti toivomiani hyötykasvien siemeniä (kts. helmikuun postaus http://vallatonmummeli.blogspot.fi/2014/02/pyoreita-vuosia.html).

Huhtikuun 10. päivänä kylvin toisen satsin lehtikaalin siemeniä, koska maaliskuun puolivälissä kylvetyt olivat kasvaneet liian nopeasti ohuiksi ja heikoiksi rimpuloiksi. Nostin minikasvihuoneen päiväksi kuistille ja illalla toin sen sisälle. Laiskuuttani en jaksanut kantaa sitä kuistin ovea kauemmaksi. Aamulla en enää muistanut tuota uutuusviritelmääni ja kun kävin kuistilla pudistelemassa peittoja, kompastuin sisään tullessani kylvölaatikkoon. 

Hätä ei ollut tämän näköinen. Keräsin mullat takaisin laatikkoon ja koska siemeniä oli runsaasti laitoin uudet kylvökset riviin ja merkkasin ne.

Taimia alkoi nousta yllättävän nopeasti, mutta eiväthän ne olleet rivissä järjestyksessä. Vanhat sekaisin menneet siemenet tietenkin nousivat ensimmäisinä, eikä minulla ollut aavistustakaan mikä oli mitäkin lajiketta. Uudet itivät aikanaan vahvoiksi ja vankoiksi, mutta sekaisin mikä sekaisin. Kun tuli maahan istuttamisen aika, laitoin taimet sikin sokin ja arvelin, että kylläpä ne sitten erottaa toisistaan, kunhan kasvavat.

Heinäkuun lopulla sekalainen kaalipenkkini oli jo näyttävän näköinen.

Viereiseen penkkiin olin kylvänyt pavun siemeniä, mutta rikkaruohoja kitkiessä yksikään taimi ei näyttänyt pavun taimelta. Tähän entiseen perunamaahani oli viime kesänä tipahdellut Rosamunda-perunan siemeniä ja vaikka olin kääntänyt maan kunnolla ja poiminut vanhat perunat tarkkaan pois, pikkiriikkiset siemenet olivat jääneet maahan ja alkoivat itää. Pavuille maa oli ollut alkukesästä liian kylmä, eivätkä ne itäneet lainkaan. Onpahan sitten siemenperunakoeviljely minulla. Myöhemmin kylvin uudet pavun siemenet, jotka tuottavat satoakin. Läheskään kaikkia Sylvian siemeniä en ehtinyt laittaa maahan, koska ei ollut paikkaa, mihin niitä laittaa. Kaikki ruukutkin jo olivat täyttyneet. On se kesä ensi vuonnakin, ehkä sitten onnistun. Papujen kanssa ei todellakaan kannata hätäillä. Tiesinhän sen ennestäänkin, mutta miten sitä kuitenkin...

Lehtikaali 'Petit Posy'

Lehtikaali 'Kale fizz'

Kurttukaali eli savoijinkaali 'Traviata F1'

Kurttukaali ja lehtikaali 'Curly Scarlet'

Kyssäkaali 'Modrava'. Olen monena vuonna yrittänyt kasvattaa kyssäkaalia huonolla menestyksessä. Tänä vuonna esikasvatin kyssäkaalini tuossa samassa lehtikaalikylvöksessä. Näin komeita niistä tuli. Että maistuvat makoisilta!

Oman maan herkkuja on nyt valmistettu ruuaksi. Kolmea erilaista lehtikaalia on hetki kiehautettu vedessä samoin pavut. Ne ja pilkottu valkosipuli haudutettiin voissa. Päälle ripottelin vielä pehmeää vuohenjuustoa ja herkku nautittiin muun ruuan lisukkeena. Tykkäsin.

Lisää lehtikaalireseptejä löytyy aikasemmasta postauksestani: http://vallatonmummeli.blogspot.fi/2013/11/lehtikaali.html

Toukokuun pihakierros 2.

Kylläpä on ollut monenlaista säätä toukokuussa! On tullut rakeita, sitten oli oikea hellekausi, lähes +30 astetta ja nyt taas vain muutama lämpöaste, iltapäivälämpö +7. Kasvit eivät ole milläänkään, vaikka kukinta oli helteiden aikaan kovin pikaista. Mahtoivatko ehtiä pölyyntyä.

Toukokuun puolen välin tienoilla olin Islannissa vajaan viikon, jona aikana luumut ja kirsikat olivat kukkineet, enkä nähnyt niiden kukkaloistoa, mutta paljon oli kuvattavaa matkan jälkeenkin.

Omenapuu oli hetken juhla-asussaan

Maanantaina kävin vävykullan kanssa ostamassa itselleni uuden läppärin (W8.1 :)), kun vanha pöytäkoneeni suivaitui (= sai tarpeekseen) salaman iskusta. Nyt on sadellut ja sain hyvän syyn harjoitella uudella koneellani.

Aamutuimaan näin ikkunasta outoja väriläiskiä ja kiiruhdin kameran kanssa tutkimaan uutta iirispenkkiäni

Tumma

ja vaalea

Vanhassa iirispenkissä on Ruotsin värit. Tuo keltainen iiris on pari vuotias

Kasvimaa odottaa vielä kylvöksiä, mutta nyt en malta.

Kasvihuoneessa edellisvuotisessa chilissä on runsaasti hedelmän alkuja.

Aikaisin kylvetyt tomaatit eivät oikein edisty, joten kävin vankilan puutarhasta ostamassa uudet taimet. Olivat kuulemma pieniä, kun ihmiset alkukuusta ostivat jo kukka-asteelle ehtineet. Mulle välttää nuokin.

Erilaiset kaali ja salaattikylvöset ovat mallillaan ja osan olen jo istuttanut avomaalle.

Perunat istutettu omenapuun alle

Sinikämmen oli ennen matkaani tuloillaan

ja matkan jälkeen se oli tällainen

Kummastelin möykkyä nurmikolla. Kiikutin sen viereiseen avo-ojaan.

Siellä niitä on, pieniä ystäviä

Ruusukvitteni ja mansikoita

Tarhakotakuusama on hengissä vähälumisen talven jälkeen.

Kinosangervo

Pioni "Kesähamonen" lupailee ennen Islannin matkaa

Eikä se nytkään pettänyt odotuksia 

Kuolan pioni

Ooh, kolmilehti löytyi kevättähtien lehtien kätköistä. Tämä on aarre.

Näistä en kauheasti välittäisi.

Lemmikki on suloinen kukkiessaan. Kukinnan jälkeen siemenet tarttuvat ikävästi vaatteisiin, mutta ei niitä raaski hävittääkään.

Joku öttiäinen oli katkaissut keisarinpikarililjan