Joululounaalla entisen työpaikan eläkeläisten kanssa keskustelu sivusi jossain vaiheessa ulkomaan matkoja. Minä uhosin, että en enää halua lähteä ulkomaille. Ihan tarpeekseni olen saanut matkustamisesta ja pakkaamisesta.
Sitten mainittiin, että edellisessä tapaamisessa oli puhetta Pariisin lähdöstä ja haluttiin kartoittaa, löytyisikö matkalle lähtijöitä. Vilkaistiin kaverin kanssa toisiimme kysyvästi: lähdetäänkö? Kummankin käsi nousi tuotapikaa. Ja niin oli päätös tehty. Kaikkiaan 16 matkalaista ilmoittautui määräpäivään mennessä. Meille ensikertalaisille Pariisin matkailijoille oli ihana tietää, että joukossa oli paljon erittäin kokeneita Pariisin kävijöitä.
Sää Pariisissa vaihteli kylmän tuulen siivittämänä +3ºC, jolloin kerrospukeutuminen oli tarpeen sekä kevyt takki, pipo ja käsineet. Välillä lämpötila tuntui Suomen kesältä, jopa +11ºC .
Tulopäivän matka hotelliin kesti yllättävän kauan pienen sekaannuksen takia, mutta saatuamme laukut hotelliin menimme yhteiselle lounaalle lähiravintolaan. Sieltä reippailimme Notre Damen katedraalille, jonne oli pitkä jono, joka kuitenkin eteni kohtalaisen nopeasti.
Seuraavana oli vuorossa metrokortin ostaminen. Haltijakohtainen kortti on varsin kätevä ja edullinen. Siihen voi ostaa lisää matkoja joiltakin automaateilta ja metroaseman palvelutiskiltä. Kortti maksoi 2 € + 2.50 €/matka. Saimme myös lyhyen oppitunnin metrolla liikkumisesta.
Metrolla liikkuminen ei ole hirveän vaikeaa, kun tietää mihin suuntaan on menossa ja linjan päätepysäkin. Lisäksi on hyvä opiskella, millä asemalla mikäkin linja pysähtyy. Linjoja on 16 ja asemia 303. Metroissa ei ole kuulutusta, mutta vaunuissa linja on selkeästi merkitty pysähdyksineen ja vaihtoasemineen ja asemien nimet näkyvät selvästi laitureille pysähdyttäessä. Metron ovi aukeaa vivusta, joka on aluksi yllättävää. Ovi sulkeutuu automaattisesti liikkeelle lähdettäessä. Sulkeutuvan metron oven väliin ei kannata jäädä. Se sattuu kipeästi. Että rivakasti vain sisään, niin muutkin mahtuvat.
Jokaisen päivän päätteeksi kävimme yhteisellä illallisella, mikä kruunasi päivän mukavassa matkaseurassa.
Askelmittari kertoi ensimmäisenä päivänä askelia kertyneen 9.000.
 |
| En ottanut kuvaa aamiaisesta, mutta tässä hotellin rappukäytävä |
Hotelli Trianon Rive Gauchen aamiainen oli varsin monipuolisen runsas ja herkullinen. Sillä pärjäsi hyvin lounaaseen asti.
 |
| Petit Palais pääsisäänkäynti |
Toisena päivänä meillä oli kuljetus hotellilta Le Petit Palais’iin Pekka Halosen näyttelyyn, joka oli tosi hieno kokemus. Vaikka on nähnyt paljonkin Halosen maalauksia, niin näyttelyssä oli ilahduttavan paljon teoksia yksityisistä kokoelmista, joita ei usein ole esillä.
 |
Pekka Halonen Young Italian Girl 1893-1894 Yksityiskokoelma |
 |
After the Music Lesson 1894 Helsinki, villa Gyllenberg, Fondation Signe and Ane Gyllenberg |
 |
Awaiting the Enemy 1896 Helsinki, Kemira Oy |
Le Petit (=pieni) Palais ei ole ensinkään pieni, kuten kuvasta näkyy. Siellä olisi ollut katsottavaa vaikka koko päiväksi, joten kolme tuntia kului varsin nopeasti.
Matka jatkui kahdella metrolla, linja 6 ja 10 kohti kotia. Rappusia oli valtavasti eikä liukuportaita ollenkaan. Siinä joutui vanhat jalat koetukselle. Päivälle kertyi askelia 8.800.
Kolmantena päivänä oli tilattu aamulla kuljetus Paris Expoon Retromobil -näyttelyyn. Ihmisiä oli sakeana jo ulkona odottamassa ja lisää väkeä kertyi ihan jatkuvasti. En yleensäkään tykkää väenpaljouksista ja näyttelyssä ihmisiä riitti ihan ahdistukseen asti. Ruokailupisteitä oli jonkin verran, mutta kaikkiin ihan mielettömät jonot. Ihan turha toivo saada minkäänlaista välipalaa kohtuullisessa ajassa.
 |
| Pyramidi näyttelyalueen ulkopuolella oli vain niin vaikuttava, että se piti kuvata |
Iltapäiväksi meille kahdelle ensikertalaisille matkan erinomainen johtaja, Markku oli ostanut liput Eiffelille. Hän lähti kuljettamaan meitä kohtaamispaikalle, mikä olikin sellaisen mutkan takana, että varmaan emme sitä olisi löytäneet. Jos olisimme myöhästyneet kohtauspaikalta, olisi pääsy torniin pysähtynyt siihen. Opas löytyi ja Markku vielä tarkisti, että opastettava ryhmä lähti kohti tornia.
Eiffel-torni on valtava rakennelma! Hissillä ei sinä päivä ollut kuljetusta huipulle, mutta ihan hyvin meille riitti toinen tasanne. Siellä kierreltyämme saimme vihdoin suuhun pantavaa. Toisessa kerroksessa ei ole pöytiä ja vain muutama penkki, vaan sepä riitti meille. Ensimmäisellä tasanteella on ravintola, mutta sinne emme poikenneet, koska yhteinen illallinen oli aina päivän kohokohta, eikä sitä enää tarvinnut pitkään odottaa.
 |
| Minun salaattini. Tarjolla oli toki muutakin mm. etanoita |
Perjantaina askelia kertyi 14.000.
Lauantai olikin sitten lähtöpäivä. Aamiaiselle ei ollut kiirettä. Huone piti luovuttaa klo 12, jonka jälkeen kävelimme hotellin lähistöllä Panthéonin rappusille (sisälle oli taas pitkä jono) ja Luxembourgin puistoon. Siltä sitten lounaalle ja takaisin hotellille odottamaan lentokenttäkuljetusta. Pariisin lentokentällä oli yllättävän vähän ihmisiä iltapäivällä, mutta Helsinki-Vantaalla keskiyön aikoihin melkoisesti.
Hopp on/Hopp off -kyydillä olisi ollut ihan kiva tutustua Pariisiin, mutta siihen pitää varata koko päivä. Kierros kestää n. 2 tuntia, välillä voi poistua tutkimaan ympäristöä ja jatkaa taas toisella bussilla. Lipun voi ostaa 12 tai 24 tunniksi. Seuraavalla kerralla sitten.
Neljän päivän askelsaldo 37.000.
Vielä kiitokset kaikille ihanille matkakumppaneille mukavasta ja onnistuneesta matkasta! Erityiskiitokset antoisan matkan toteutumisesta ja erinomaisesta johtamisesta Markulle ja Minnalle!
.jpg)
