keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Nyt pihatöihin

Jouluruusu Helleborus 'Atrorubens' 25.3.2020
Talvi on ollut todella vähäluminen. Vettä on satanut paljon ja pihani on yleensäkin märkä pitkälle kevääseen. Nyt kuitenkin on tuullut voimakkaasti monta päivää ja vaikka maa on roudassa, alkaa routa paikoitelleen hellittää. Ihmiset yleensä ihmettelevät, kun aloitan rikkaruohojen kitkemisen kovin aikaisin, mutta kokemus on opettanut, että sitten pääsen kesällä paljon helpommalla.

Tähän aikaan vuodesta rikkaruohot lähtee vaivattomasti.
Kun koronaepidemian takia ei vielä ole ulkonaliikkumiskieltoa, voi ainakin omalla pihalla käpsehtiä. Tähän vuodenaikaan pitääkin olla tarkkana. Jos mahdollista nyt on aika pävittäiselle pihakierrokselle, jotta tietää mistä kohtaa maa on sulanut ja routa nostanut rikkaruohot helposti poistettaviksi. Oikeassa vaiheessa ei tarvitsi muuta kuin vähän pyöräyttää kättä epätoivotun esiintymän kohdalla, ämpäri valmiina vastaanottamaan valtaisan kasan, niin hyvä tulee. Liikuntaa saa riittävästi, koska ämpäri täyttyy nopeasti ja kun kävelee tyhjentämään sen pihakompostiin voi samalla hiukan venytellä.

Routa nostaa ylös myös sellaisia kasveja, joiden soisi jäävän niille sijoilleen. Kuten talvivalkosipuli. Sitä voi yrittää työntää vähän syvemmälle tai ripotella multaa sen päälle.

Routa on nostanut akileijan ylös. Nyt kasvi lähtee helposti juurineen.


Kuvasta näkee, miten valtavat juuret akileijalla on. Todella märkää savilietettä tulee kaupanpäälliseksi.

Sitten vain kasvi ruukkuun odottamaan maan sulamista ja istuttamista halutulle paikalle.
Kuitenkin joskus joku haluttu kasvi on väärällä paikalla, jolloin nyt on hyvä aika saada ne helposti ylös odottamaan istutusta oikeaan paikkaan. Maahan niitä siirrettäviä ei vielä voi kaivaa, koska maa on pehmeä vain pinnalta. Valeistutus ruukkuun on helppo tapa saada kasvi odottamaan uudelleen istutusta. Sellainen on esim. vahvajuurinen akileija, jonka oikea paikka ei ole syötävän yrtin lähellä.

Luumupuun ja vaahteran siementaimen paikka ei myöskään ole kukkapenkissä. Kesällä niitä ei mummelin voimilla kitketä, mutta nyt nekin lähtevät juurineen leikiten.


Akileijoja siellä täällä. Ne risteytyvät helposti ja siementaimi voi olla ihan erilainen kuin emokasvi. Kaunis sininen lapinakileija on pihaltani kadonnut. Kuva on vuodelta 2017.
Akileija on kaunis kasvi. Vuosia kokeilin vaikka mitä, jotta olisin saanut kasvin itämään, kasvamaan ja viihtymään pihallani. Heittelin siemeniä ympäri pihaa, laitoin niitä ruukkuihin ja teinpä mitä tahansa, ei minun pihallani akileijoja näkynyt. Muutama vuosi siinä meni ja sitten alkoi kauniita kukkia ilmestyä sinne ja tänne. Nyt ihmettelen, miksi niitä on joka paikassa. Juuri on todella syvällä ja ihan mahdoton on kasvia kesällä saada juurineen kaivettua jäykästä savimaasta.


Yksittäinen hento akileija työntyy kuunliljojen välistä

Kuunlilja ja akileija on mielestäni kaunis yhdistelmä