lauantai 21. tammikuuta 2017

Juuresmehuja

Eräs facebookkaverini oli saanut joululahjaksi mehukoneen ja kehui juuresmehujaan. Mehuista kehkeytyikin mielenkiintoinen keskustelu.

Muistin, että kaappini kätköissä oli edellisessä elämässäni häälahjaksi saatu mehulinko. Käytin sitä lähinnä syksyisin, kun omenasato oli parhaimmillaan ja muutakin kauden satoa riittävästi. Sitten into väheni ja laitoin lingon kaapin perukoille.

Olin ostanut puna- ja valkokaalia aikomuksenani valmistaa kaalimarinadia ja -laatikkoa, mutta ennen joulua influenssa vei voimat, enkä jaksanut mennä kauppaan ostamaan jauhelihaa, eikä ruuan valmistaminen muutenkaan jaksanut kiinnostaa.

Niinpä kaivoin mehulingon kaapin kätköistä ja ajattelin kokeilla juuresmehuja.

Ensimmäiseen satsiin tuli yksi nahistunut punajuuri, porkkanaa, punakaalia ja mandariini. Ihan hyvää.

Toista annosta varten piti jo käydä kaupassa täydentämässä varastoja. Tavaraa tuli kassin täydeltä ja iloinen yllätys oli kauppalaskun pienuus. Vain 12 €!

Tässä toisen annoksen ainekset: porkkana, appelsiini, omena, inkivääri, valkosipuli, paprika, punakaali, punajuuri ja valkosipulia.

Aineksia on jo niin paljon, ettei koko satsi mahdu lingon mehuastiaan, joten myllytin ensin porkkanan, appelsiinin, omenan, inkiväärin, valkosipulin. Valkosipulin kynsi oli aika suuri, joten sen maku tuli esiin aika voimakkaasti.


Porkkanaa, appelsiinia, omenaa, inkivääriä ja valkosipulia. Kaadoin osan oikean puoleisen kuvan mukiin ja jatkoin myllytystä

Vasemman puoleisessa astiassa lisäksi punajuurta ja punakaalia. Maistelin kumpaakin erikseen ja...

...Yhdistin edelliset ainekset. Yhdelle ihmisella aika reilu annos. Valkosipulin maku hieman laimeni, mutta maistui vieläkin selvästi

Mäskiä tulee aika tavalla

Tänään aamiaiseksi mm appelsinia, inkivääriä, palsternakkaa, porkkanaa ja päärynää

Tätä riittää vielä lounaallekin. Hyvää on.
Appelsiini, inkivääriä, palsternakkaa, porkkanaa, päärynä. Tästäkin annoksesta tuli niin paljon mehua, että astia piti välillä tyhjentää.

Lingotessa kannattaa tarkkailla astian täyttymistä. Kerran hurruuttelin niin innoissani aineksia, jonka joukossa oli punajuurta. Sitä mehua valui sitten ihan lattialle asti. Valkoisista kaapeista punajuurimehun pyyhkiminen kannattaa tehdä välittömästi.

Mäskiä tulee valtavat määrät. Minulla ne menevät biokompostiin, mutta sitäkin voi syödä sellaisenaan, jos haluaa kuitua helpossa muodossa. Jätteestä voi myös tehdä kasvispihvejä. Sitä voi käyttää leivontaan ja esim lettutaikinaan. Sitä voi pakastaakin myöhempää käyttöä varten.

Laitteen puhdistaminen on muuten helppoa, mutta lingon raastinosaa joutuu hinkkaamaan harjalla aika pitkään. Se on mielestäni melkein kaikkein hankalin vaihe mehustamisessa. Toinen hankalahko asia on se, että keittiössäni on aika vähän laskutilaa ja mehulinko vie sitä kohtalaisen paljon.

*****
Alussa mainitun fb-keskustelun puheenvuoroissa tuli esille mm.:

Aika harva saa vihannesta puputtamalla edes päivittäissuositusta täyteen. Eikä mehustaminen tietenkään tarkoita, etteikö sen lisäksi voisi syödä kasvisruokaa ihan normaalisti.

Niistä kuiduista ei oikeastaan kannata niin stressata. Otamme käyttöön niitä aika paljon, mutta periaatteessa voi ajatella, että ravinteet on jo saatu mehussa ja tehokkaimmassa muodossa, eli kypsentämättä vihannesta.

Punajuuri, jota raakana harvemmin syömme, on kuulemma erityisen hyödyllinen elimistölle. Siitä olen iloinen, että tällä tavoin tulee syötyä vihanneksia, joita harvemmin käyttää raakana, ainakaan suurempia määriä. ”


Kiitos facebook-kaverit kivoista vinkeistä!

Lisätty 20.2.2017
Eilen tein juuresmäskistä kasvispihvejä: munaa, soijajauhetta ja mausteita. Hyvää.

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Katsaus vuoteen 2016

Olen harvakseltaan päivittänyt blogiani vuonna 2016. Kuvia olen kuitenkin näpsinyt säännöllisesti. Kuvamuisteluita menneeltä vuodelta:

Tammikuu

Keravalaiset rakensivat upean jäälinnan talkootyönä Ahjon koulun pihalle. Kovin montaa päivää se ei saanut olla paikoillaan, kun joku porukka ahdistuksessaan katsoi tarpelliseksi hävittää luomuksen.




Yritin rakentaa omalle pihalleni ikioman jäälinnan, mutta sepä olikin yllättävän vaikeaa. Tämän enempää en saanut jäätiiliä jäädytettyä, eikä se pystytyskään oikein onnistunut.

Helmikuu

Kasvihuoneen katolta pitää lumet poistaa tarpeen tullen. Minulla oli kasvihuone myös mökillä, iso ja komea. Yhtään vuotta en siinä ehtinyt mitään kasvattaa, kun ensimmäisenä talvena lumikuorma oli romahduttanut komeuden. Kaikki heikot alumiinirungot olivat vääntyneet rusetille. Harmitti silloin aika tavalla.


Lumenluontia kasvihuoneen katolta

Keinukin sai lumikuorrutuksen

Maaliskuu

Viherpeukaloni heräsi talvilevoltaan maaliskuussa. 


Ostokset: siemenperunoita, upeita jouluruusuja ja narsisseja

Jouluruusuja karaistessa ne unohtuivat yhdeksi yöksi kuistille pakkaseen. Lyhyt ilo oli niistä


Lumikellot ovat jo vuosia viihtyneet kasvupaikalllaan, eivätkä pikkupakkasista ole milläänkään

Päärynäpuuta typistäessa otin muutaman oksan sisälle maljakkoon. Parin viikon päästä sain nauttia ennakkoon päärynän kukinnasta

Huhtikuu

Huhtikuun alussa pihan jouluruusuja kuvatessa kuului kevätsaapujien iloinen toitotus taivaalta.


Tervetuloa!




Kasvimaa kutsuu sammaleen poistajaa pihatöihin

Lisää siemenhankintoja ja istukassipuleita


Pussiperunat pääsivät kasvihuoneeseen esikasvatukseen huhtikuun loppupuolella

Min-max -lämpömittari näyttää 0 - +23°C

Ensimmäiset aikaiset tulppaanit lämpimässä rinteessä aloittavat kukintansa.

Toukokuu




Enteriläisten kanssa kävimme tutustumassa Helsingin Kansallisteatteriin.




Pihalta kaivelin kasveja mökille vietäväksi, kun Kakkonen halusi tehdä oman kasvipenkin.


Aloitin diakuvien digitoimisen Keravan kirjastossa

Vielä on urakkaa jäljellä, mutten ole ehtinyt jatkaa puuhaa

Kassiperunat toukokuun lopussa ja hyvässä kasvussa. Valitettavasti syksyllä unohdin ottaa ne ajoissa talteen, joten mätänivät komeat perunat.

Kesäkuu



Narsissipenkistä sipulit ylös, rikkaruohon juurien poistoa ysm. Ei loput työt tekevältä

Kesäkuun alussa kasvu on jo voimallista. Lehtikaalit olen peitellyt siinä toivossa, ettei niihin tulisi kamalasti tuhohyönteisiä eikä yökylmät lannistaisi pikkutaimia.

Juhannusta vietimme mökillä. Yön tunteina oli pakko kuvata upeaa taivasta.

Kesäkuun lopulla päärynät antoivat toivoa syksyn sadosta.



Kadunvarsiprojektin itäpuoli oli kohtalaisessa kasvussa. Läntinen osa odotti vielä inspiraatiota. On aika pahasti jo heinittynyt (kuvan yläosa asfalttiluiskan takana).

Tarha-ahomansikka Minja antoi kesän mittaan runsaasti herkkuja
Heinäkuu


Keravan Aurinkomäellä saimme nauttia iloisten armeijan poikien ja tytön komeasta konsertista

Keväällä taimenvaihtotapahtumasta hankittu komea Clematis Aljonushka kukkii somasti





Kerrankin onnistuin krassien kanssa. Pitäisi olla helppo kasvi, mutta eivät minulla aina ymmärrä kukkia.


Klematis Multi Blue on mahtava


Hauska ”neliapilamansikka”


Mökkinaapurin muikkusaalis

Muikkuja maistiaisiksi

Merenneito näyttäytyi hetkeksi

Vävykullan sinihome-herkkusieni-pekoniherkkuja

Heinäkuussa sitten tuli uusi inspiraatio katupenkereen jatkojalostukseen, kun sain ystävältä lisää maanpeitekasveja. Taimitarhasta hankin lisää muhkeita mehikasveja.








Tänä vuonna mielestäni tavallista aikaisemmin kukki syyshohdekukka Helenium 'Moerheim Beauty'

Yksi suosikkiklematiksistani jurotti ensin vuosikausia, mutta nyt se on lähtenyt hyvään kasvuun ja kukinta yllättää joka kesä pitkälle syksyyn.

Elokuu



Tästä pääsevät jo pihalle ajamaan tulijat

Elokuussa mökillä vietettiin rapujuhlia. Lähdettiin Vävykullan kanssa ennen muita tekemään valmisteluja, jotta työn raskaan raatajat pääsisivät työpäivän päätteeksi vähän helpommalla. Ylämökkiin, jossa on keittiö ja jääkaappi ei ollut mitään asiaa ennen isoa raivausurakkaa. Puunkaatajien piti tulla vasta syyskuussa, mutta olivatkin etuajassa ja meitä odotti tällainen näky. Siinä sitten saatiin sopivaa liikuntaa, ennen saunan lämmitystä.




Kotipihalla villiviinin kiipeilytelineenä ollut, pystyyn kuollut kirsikkapuu tuli tiensä päähän ja oli romahtanut pitkin pituuttaan. Siinäkin riitti toviksi selvittelemistä, jotta sain villiviinin edes osittain pelastettua.


Tänä vuonna klematis 'Purpurea Plena Elegans'in kukinta oli vähän vaisumpaa

Elokuun lopussa päärynät jo näin herkullisen näköisiä

Syyskuu


Keravan Our Pink house Galleria Allin sisältä nähtynä

Himalajanjalkalehti yllätti vuosien jälkeen keväällä yhdellä suloisella kukalla. Heinäkuussa hedelmä vihersi ja syyskuussa hohti punaisena.







Iiriksen lehdet olivat vielä vihreät ja kotiloille mainioita lymyilypaikkoja. Päätin letittää vihreät varret, jolloin kotiloiden etsiminen helpottui huomattavasti ja elämänlangan juuret oli helppo kitkeä kuohkeasta maasta. Niitä tulikin jätesäkillinen.


Syyskuun alussa löytyi jo jonkin verran suppilovahveroita

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa kotiloita oli ihan kerättäväksi asti. Muovikanisteri, jossa nesteenä etikkaa kulkee jo vakiovarusteena pihakierroksella.




Naisten puolukkaretkellä metsästä palattua Esikoinen oli lämmittänyt saunan. Pulahtaminen 12 asteiseen veteen virkisti ihanasti.

Syyskuun lopulla oli Enterin opastajille tarjolla koodauskurssi. Lapsukaiset jo koulussa nykyään harrastavat tätä.

Lokakuu


Kuistin verhot syyskuosissa.


Mieletön määrä tammenterhoja.

Aika kookas valkkosipulin kynsi. Ei mahdu kokonaisena puristimeen.

Marja-aronioita

Nämä aroniat keräsin Helvi-tädille

Marja-aronioita, joista tein pienen määrän maukasta hilloa. Ensi vuonna pitää tehdä enemmän. Se oli hyvää. Ainekset: Aronia, puolukka, omena, vanilja, minttu, hillosokeri -hillo.

Keravan purkutaidetta ihailtavaksi ennen talojen purkua






Sadonkorjuuta: perunoita ja 

maa-artisokkia


Käytiin lastenlasten kanssa Heurekassa

Lintulauta sai uuden katon


Esikoisen ja Vävykullan 100-vuotisjuhlien askaretta.

Marraskuu


Laitoin betonirautavirityksen villiviinin kiipeilytelineeksi irtisanoutuneen kuolleen kirsikkapuun paikalle

Marraskuun alussa tuli lunta, mutta ennen joulua se ehti sulaa




Tein Kuopukselle valokuvakirjan yhteisestä Japanin matkastamme vuonna 2011.

Kolmoselle neuloin kalastajan lapaset joululahjaksi.

Joulukuu



Enteriläisten kanssa käytiin tutustumassa Fazerilaan ja saimme lahjaksi herkkukassin.



Kakkonen oli vuoden Espanjan Salamancassa au pairina. Tein hänelle joululahjaksi valokuvakirjan vierailustamme siellä.

Uusi vuosi vastaanotettiin Keravan keskustassa.


Tässä palaillaan ilotulituspaikalta.

p.s. Jos haluat katsoa kuvat suurennettuna, napsauta yhtä kuvaa, saa koko kuvanauhan tarkasteluun :)