Amerikanjalava

Silloin tällöin palaan aiheeseen amerikanjalava (Ulmus americana). Se on pihallani kasvava puu, jonka siemenet olen kylvänyt 1992. Tai oikeastaan puita on kolme, mutta ne kasvavat niin lähekkäin, että kauempaa rykelmä näyttää yhdeltä puulta. 

Kuva 30.10.2020. Samassa rykelmässä amerikanjalava, jättituijia, ehkä purppurapihta tai lännenpihta, joiden en myöskään anna kasvaa liian suureksi. Omenapuukin vasemmalla on vähän liian lähellä, kun ei sitä pienestä taimesta usko, että kasvavat.

Osallistuin silloin aikoinaan Arboretum Mustilan ulkomaistan kasvilajien menestymistä selvittävään kasvatuskokeiluun. Sain lähetyksen, jossa oli 30 lajia erilaisten puiden ja pensaiden siemeniä, tiivistettyä tietoa mukana olevista kasvilajeista, kasvatusohjeet ja seurantalomake. Seurantalomakkeeseen merkittiin lajien itämisajankohdat sekä talvilepoon käyvien taimien lukumäärä ja muita huomioita. Muutamana vuonna täytettiin vielä jatkoseurantalomake. Todella mielenkiintoinen kokeilu. Tuosta kokeilusta minulla on vielä muutama puu hyvässä kasvussa. Erikoisempia ehkä juuri tuo amerikanjalava ja mökille siirretyt mantsuriansaarnit (Fraxinus mandshurica).

Amerikanjalavan pikkutaimet kasvoivat muutaman vuoden todella hitaasti. Vähän harmitti, kun osalla kokeiluun ryhtyneistä puut olivat jo varsin suuria ja minulla vain polven korkuiset. Jätin kasvavien puiden tuijottamisen muutamaksi vuodeksi ja kun vihdoin havahduin, oli jatkotoimet auttamattomasti myöhässä. Ajattelin, että ennenkuin puut kasvavat liian suuriksi siirtäisin ne mökille, jossa niillä olisi hyvää tilaa kasvaa.

Siirto ei tietenkään enää lapiohommilla onnistunut, koska puut olivat asettuneet jo vankasti paikoilleen. Samassa rykelmässä kasvoi myös veikselinkirsikka, jättituijia ja muutama havupuu. Kaikki saivat jäädä paikoilleen.

Amerikanjalava voi kasvaa todella suureksi. Siitä saattaa kasvaa ehkä 30 metrinen leveäkasvuinen puu, joka olisi varjostanut pihani kokonaan. Niinpä kysyin eräältä puihin erikoistuneelta kaveriltani, uskaltaisinko ryhtyä puun vuosikasvujen leikkaamiseen eli hamlaamiseen. Kaveri oli sitä mieltä, että ainakin se on sitten aikanaan helpompi kaataa, kun puu pidetään pienenä ja jos se kärsisi leikkaamisesta.

Suomalainen termi lehdestäminen on mielestäni yhtä mystinen kuin termi hamlaus. Menetelmä jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Entisenä vyöhykkeenvenyttäjänä ja siemenholistina en erikoisemmin piittaa yleisistä mielipiteistä, joten ryhdyin puuhaan n. 15 vuotta sitten.

Kuva 17.1.2016. Tammi-helmikuussa olen yleensä ryhtynyt hamlauspuuhaan.

Lehdestäminen aloitetaan, kun puu on sopivan korkuinen. Vaikeinta on päättää, mitkä oksat jätetään vielä kasvamaan, jotta puusta tulisi kauniin muotoinen ja mistä kohdin hamlaus aloitetaan. Minun tapauksessa sopivan korkuinen tarkoittaa, että yletyn leikkaamaan vuosikasvut ilman nostolavaa tai tikkaita, joita käytetään esim kaupungeissa. Helsingissä ainakin Hakaniemen Pitkänsillan molemmissa päissä on suureksi kasvaneet lehtipuut, joita hamlataan vuosittain.

Kuva 7.3.2018 Leikatut oksat menevät yleensä silppuriin. Osan säästän kevätistutusten merkintätikuiksi ja osista saatan taivutella milloin mitäkin tukia tai risujuttuja.

Leikkauskohtaan alkaa muodostua pallomainen kyhmy joka kasvaa vuosi vuodelta. Kyhmystä uudet versot lähtevät keväisin voimakkaaseen kasvuun. Kun aloittaa vuosikasvujen leikkaamisen, sitä todella pitää jatkaa joka vuosi tai puusta tulee ruma, rujo ja valtavan suuri. Keskeltä katkaistu suuri puu ei ole hamlaamista.

Kuva 2.11.2020. Muut lehtipuut ovat jo pudottaneet lehtensä.

Jotkut ovat sitä mieltä, että myös hamlatut puut ovat rumia ja luonnottomia. Olen eri mieltä. Minusta amerikanjalavani on moni-ilmeinen ja kaunis vuosittain leikattuna. Aivan eri näköinen eri vuodenaikoina.

Kuva 27.10.2017 tuli lunta niin, että amerikanjalavan oksat nöyrästi kumartuivat. Kun lumi hetken päästä suli, nousivat oksat jälleen uljaasti pystyyn.

Kuva 28.5.2018 Kevään kasvuvoimaa.

Myöhään syksyllä ja talvella se on kuin hauska veistos, keväällä pienet oksien alut vihertävät voimakkaasti, kesällä se näyttää valtavan kasvuvoimansa (vuosikasvut ovat parimetrisiä), ja nyt syksyllä lehdet ovat hennon keltaisia ja osin vielä vihreitä, kun muut lehtipuut ovat jo pudottaneet lehtensä.

Kuva 23.11.2018. Lehtipuut ovat asettuvat talvilepoon.

Kuva 17.1.2016 Amerikanjalavan vuosikasvut saattavat olla parimetrisiä.

Kuva 20.5.2015 Sieltä se kasvun ihme alkaa.

Matka Ranskaan

Veljen tyttären perhe halusi suomalaisen au pairin Ranskaan. Kakkonen oli pari vuotta sitten Espanjassa au pairina, mutta välivuoden jälkeen hänellä oli tarkoitus pyrkiä jonnekin opiskelemaan. Kyselin kuitenkin Kakkoselta kiinnostaisiko häntä vielä kerran lähteä kaitsemaan 3-vuotiasta sukulaistyttöä Ranskaan.

Kun sopimukset oli lyöty lukkoon, alkoi minua ja Esikoista (Kakkosen äitiä) kiinnostaa visiitti Ranskan maalle. Myös Esikoisen Ykkönen ja Kolmonen halusivat mukaan. Matkasuunnitelmia pohtiessa myös Kuopukseni ja hänen tyttärensä Nelonen halusivat osallistua matkaan. Niinpä meitä oli kuusi naista lähdössä. Lennot varattiin hyvissä ajoin sekä majoitukset Airbnb:n kautta.

Olin 50 vuotta sitten opiskellut ranskaa Helsingin työväenopistossa, mutta kun kieltä ei ollut vuosien saatossa tullut harjoiteltua, oli taito päässyt pahasti rapistumaan. Viime kesänä aloitimme Kakkosen kanssa tiiviit ranskankielen opiskelut. Kakkonen lähti matkaan ja opiskeli kieltä paikan päällä ja minä jatkoin opiskelua Keravan opistossa.

Matkasuunnitelmassa meillä oli kahden yön yöpyminen Toulousessa, 5 yötä Foix'ssa ja paluumatkalla 3 yötä Toulousessa. Kakkonen oli saanut matkamme kunniaksi vapaat viikonloput ja hän halusi esitellä meille Toulousea.

Vähän ennen matkaa kuulimme, että Ranskassa alkoi kolme kuukautta kestävä junalakko. Sikäli kurjaa, että Kakkonen asui pienessä Foix'n kaupungissa, jonne pitää matkustaa junalla Toulousesta. Toulouseen ei ole suoraa lentoa, vaan sinne matkasimme Pariisin kautta. Kakkonen lohdutti, että paikallisjunat kyllä liikkuisivat harvennetun aikataulun mukaan, joten junalakko ei olisi ongelma.

Lähtiessä kyselimme lentokentällä, että tulevathan matkalaukut suoraan Toulouseen. Joo, kyllä periaatteessa, mutta Pariisin lentokenttä on kuuluisa matkatavaroiden kadottamisessa. Onneksi menomatkalla kaikki meni hyvin. Saimme laukkumme yllättävänkin nopeasti, jopa ihan ensimmäisten joukossa.

Koska meitä oli suuri joukko ja jokaisella oma matkalaukku oli majoitusemäntä pyynnöstämme tilannut meille ison taksin lentokentältä (55 €) kämpälle (tavallinen taksi ottaa vain kolme matkustajaa). Lähtöpäivänä Toulousesta Foixiin lähijunat sekä myös bussit olivat lakossa. Kuopukseni oli toipumassa selkäleikkauksesta, joten ovelta ovelle kuljetus käväisi mielessä. Taas majoitusemäntä apuun tilaamaan taksia. Matka on n. 70 km ja taksimatkan hintatarjous 170 €. Ei kun menoksi. Kuljettaja olikin yllättäen sama, joka kyyditsi meidät lentokentältä. Kaukaa viisaana Esikoinen pyysi kuljettajalta käyntikortin, jos vaikka tarvitsisimme tämän palveluksia vielä paluumatkalle. Päivänä, jolloin meidän oli määrä palata Foix'sta Toulouseen, eivät taaskaan paikallisjunat liikkuneet. Niinpä meillä oli oma luottokuski, joka saapui aina hyvissä ajoin lyhyelläkin varoitusajalla koko junalakon ajan. Tämä salskea schauffeur privé osoittautui myös ammattilaisjalkapalloilijaksi.

Majoitukset

Toulousen kämpän sijainti

Koko etualalla oleva talo oli kokonaan käytössämme

Minun ja Esikoisen mh	Kolmosen ja Nelosen mh
Ykkösen ja Kakkosen mh	Kuopuksen huone

Toulousen ensimmäinen asunto oli ihan luksusta. Meillä oli koko kolmikerroksinen talo omassa käytössä.

1. kerros: Iso olohuone ja keittiö.

2. kerros: kaksi 2 hengen makuuhuonetta, 2 wc ja 2 suihkuhuonetta.

3. kerros: yksi yhden hengen makuuhuone ja 2 kahden hengen makuuhuonetta, 1 wc ja 1 suihkuhuone.

Foix

Viehättävä Foixin kartta

Talomme sisäänkäynti Foix'ssa. Pyöräilijöitten asumus ja majapaikka.

Foix'ssa meillä oli niin ikään koko talo käytettävissä. Alkujärkytyksen jälkeen talo alkoi tuntua ihan mukavan kodikkaalta. Koti, jossa oli luonnetta. Vähän meitä huvitti, kun asuntoa mainostettiin allergiataloksi. Jäi hieman epäselväksi, olisiko allergia vaarassa puhjeta kosteusvaurioiden ja villakoirien takia. Kiellettiin kuitenkin käyttämästä hajusteita ja suihkeita, että ilmeisesti asukkaat olivat herkistyneet erilaisille tuoksuille, joten kunnioitimme heidän toivettaan. Tämä olikin ensimmäinen asunto, joka osoittautui ihan oikeaksi ihmisten kodiksi, jonka asukkaat olivat siirtyneet muualle vierailumme ajaksi. Siellä oli paljon henkilökohtaisia tavaroita, kuten perhevalokuvia, henkilökohtaisia hygieniatavaroita ja ruokia yms. Yleensä meidän kohdalle on osunut enemmän sijoitusasunnolta tuntuvia asumuksia.

Tässäkin talossa oli kolme varsinaista asuinkerrosta, jonne tultiin autotallia muistuttavasta pohjakerroksesta (alkujärkytys). Jyrkät portaat veivät kerrokseen, jossa oli iso keittiö-olohuone ja suihku + wc. Toisessa kerroksessa oli 2 kahden hengen makuuhuonetta ja epämääräisen näköinen suihku, jota emme käyttäneet + wc. Kolmannessa kerroksessa oli pieni yhden hengen matala ullakkohuone.

Foix'n talon alakerta aluksi järkytti	Jyrkät portaat toiseen kerrokseen,...
Jossa ihan viehko alohuone,	keittiö

ja siisti kylpyhuone	Näppärä pyyheteline kuivaustelineessä, jossa isonkin porukan pyyhkeet kuivuivat nopeasti
Jyrkät portaat veivät toisen kerroksen kahteen makuuhuoneeseen. Kolmosen ja Nelosen mh.	Esikoisen ja minun mh, jossa Ykköselle viriteltiin lisävuode.
Toisesta kerroksesta jyrkät portaat veivät...	...pieneen ullakkohuoneeseen, jossa sänky Kuopukselle. Ullakko jatkui toiseen suuntaan varastona (ei kuvaa)

Toulouse Korkea talo kuvan oikeassa laidassa oli Toulousen paluumatkan talo, toisella puolella jokea kuin ensimmäinen asumuksemme	Kartalla Toulousen paluumatkan talon sijainti
Näkymä luhtikäytävältä 4. kerroksesta	Olohuone + keittiö

Ihan sievät, mutta erittäin epäkäytännölliset pesualtaat	Ykkösen, Kakkosen ja Kolmosen makuuhuone
Esikoisen ja minun makuuhuone	Edellisten asukkaiden jäljiltä, yöpöytä repsotti, mutta onneksi oli ylimääräisiä tuoleja hoitamaan yöpöydän virkaa

Toulousen paluumatkan asunto oli kerrostalossa. Sinänsä ihan siisti 3 h ja keittiö. Pieniä puutteita oli varustelussa eikä minkään laitteen käyttöohjetta. Astiapesukoneen kanssa ei muuta ongelmaa, kuin että se ei toiminut ihan luotettavasti. Konetta täytettäessä se oli kaatua Esikoisen päälle ja käynnistys toimi vain esipesun ajan. Sen jälkeen jonkun piti koko ajan painaa käynnistysnappia, että kone suoritti pesun loppuun. Edellinen käyttäjä ei ollut huomannut tuota toimenpidettä, vaan koneeseen oli jäänyt pesuaine osittain liukenematta. Mitähän myrkkyjäämiä niissä astoissa oli?

Ruokailu

Toulouse

Lounaaksi täytettyjä minipatonkeja	Bocan ruokalista, josta sai valita haluamiansta täytteitä minipatonkeihin
Macaronseja herkutteluun

Meitä oli sen verran iso joukko, että iltaruokailuun oli pakko tilata pöytä ainakin suosituimpiin paikkoihin. Lounaaksi täytetyt minipatongit juomineen espanjalaistyylisessä tapasbaarissa seitsemälle n. 90 €.

Hinoden sushiannoksia

Illallinen Hinode sushiravintolassa seitsemälle, kolaa ja 2 viinipulloa n. 200 €.

Vegeravintola Belle Verden alkulautanen	Vegeravintolan ruokalista esiteltiin annos annokselta
Vegeravintolan feikkikala	Kävellessä poikettiin erään hotellin baarissa nauttimassa drinksut, kun kahvilassa ei saanut alkoholia ilman ruokaa
Libanonilainen ravintola Le Seramis	Libanonilainen ravintola Le Seramis

Vegeravintola Belle Verde ja Libanonilainen ravintola Le Semiramis

Karnevaalipäivänä olimme kovasti hämmentyneitä, kun käveltyämme lähes koko päivän, poikkesimme erääseen kahvilaan janoisena. Olut olisi maistunut, mutta juuri siellä ei ollut mahdollista ottaa alkoholia ilman ruokaa, joten poikkesimme lähimmän hotellin baariin.

Foix

Ravintola Vertigon kraavilohilautanen	Ravintola Vertigon grillattu lohi
Ravintola Vertigon ihanan ihana jälkiruoka Café gourmand	No Namen jälkiruoka Café gourmand jäi kakkoseksi Vertigolle

Vertigossa kuvasin vain minun Carpaccio saumon'in (kraavilohi, parmesaani kapris) ja Esikoisen grillatun lohen. Jälkiruokakahvi Café gourmand oli ihan superihana.

No Namen jälkiruoka Café gourmand jäi kakkoseksi.

Pari kertaa vierailtiin veljentyttären kodissa ruokailemassa, mutta kuvat jäivät ottamatta :)

Nähtävyyksiä

Foix'n linna hallitsee pikkukaupungin yllä	Linna näkyy myös kotikujiltamme
Linnan muureilta näkymä kaupunkiin	Matkalla asemalle näkyy linna joen toiselta puolelta
Enhän voinut olla kuvaamatta kauniita kukkia

Kauniina päivänä kävelimme Foix'n linnaan	Entisaikojen ritarien varusteita
Halusimme Kuopuksen kanssa kokeilla nuolipyssyllä ampumista	Näkymä linnan muurin toiselta puolelta
Saimme vierailla viehättävässä talossa	Matkalla Foix'n linnaan kukkiva (omena?)puu

Meillä ei ollut mitään käsitystä Foix'sta. Luulimme sitä kyläpahaiseksi. Taksimme saapuessa kaupunkiin olimme iloisesti yllättyneitä kauniista maisemista ja pienestä romanttisesta kaupungista kapeine kujineen.

Matkalla linnaan	Tornin neidot Kakkonen ja minä
Foix'n linna iltavalaistuksessa	Linnan pihalla sieviä orvokkeja
	Junalakon aikaan näimme myös junia, vaikka ne eivät suostuneet meitä kuljettamaan

Yhden päivän ohjelmassa oli käynti Foixin linnassa.

Toulousessa Pont Neufin siltaa piti myös kuvailla eri kulmista ja eri valaistuksessa

Matkoilla on myös aina pakko kuvata hamlattuja puita, koska pihallani kasvaa siemenestä kasvattamani amerikanjalava, jota olen alkanut hamlata (= vuosikasvujen leikkaaminen). Kuva Toulousesta.	Kun puusta vuosittain leikataan vuosikasvu, tulee puista hauskan näköisiä patsaita, ennen lehtien puhkeamista
Kuvassa hamlattuja puita Foix'ssa	Nelonen soittaa saksofonia, joten pitihän saksofonikulkue kuvata
Toulousen Pont Neuf -silta	Toulousen kujilla

Toulousen Pont Neuf -silta auringon laskun aikaan

Usein kuulee puhuttavan, että ranskalaiset ovat tylyjä eivätkä puhu englantia. Ehkä ajat ovat muuttuneet. Hymyyn vastattiin aina hymyllä. Jos osasi sanoa bonjour, merci, bon journée, au revoir, niin pärjäsi ainakin pienemmissä kaupungeissa, Pariisista en tiedä.

Autolla en uskaltaisi lähteä liikenteeseen. Kerran näimme, kun kuumakalle nousi risteyksessä autosta rökittämään toista kuljettajaa. Ihan kävi käsiksi. Oli aika hurjan näköistä. Vaimo istui autossa nolon näköisenä, ihan kuin olisi sanonut, että oliko pakko.

Paluumatkalla meillä oli tosi tiukka koneen vaihto Pariisissa, koska Toulousen kone oli puolisen tuntia myöhässä turvatarkastuksen takia. Arvelimme, että matkatavarat eivät mitenkään voi ehtiä mukaan ja siinä olimme oikeassa. Saimme laukkumme kotomaassa vasta parin päivän kuluttua. Laukut olivat jääneet Pariisiin. Seuraavana päivänä oli vuorostaan päivän kestävä Air Francen lakko, mutta onneksi pääsimme kotiin ennen sitä. Ranskassa kannattaa varautua kaikenlaisiin lakkoihin.

**********

P.S. Olimme matkalla  6. - 16.4.2018, mutta vasta nyt sain matkakertomuksen aikaiseksi, koska minulla oli valtavia ongelmia kuvien synkronoinnissa. Mikään ei toiminut, kuin ennen :( Näitten kuvien kanssa on tehty töitä päiväkausia. En vieläkään oikein ymmärrä Google-kuvia, mutta ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu. Toivon.