Mökille juhannuksen viettoon meitä
kerääntyi 16 immeistä. Esikoisvävy toimi perinteisesti
herkkuruokien kokkina ja kukin auttoi kykyjensä mukaan.
Nelonen (9 v.) taitteli näin kauniit
lummeservetit. Retiisin kuvioi Jaska.
Juhannusaattona nautimme loimulohta,
kermaviilikastiketta, salaattia ja uusia perunoita.
Jälkiruuaksi Susanna oli loihtinut
maukkaan raparperipiirakan vaniljakastikkeen kera.
Juhannuspäivänä oli vuorossa
alkupaloiksi täytettyjä herkkusieniä. Herkut hävisivät niin
nopeasti, etten ehtinyt hakea kameraa.
Pääruokana oli kanaa, nautaa ja
possua vartaissa, salaattia, tsatsikia ja valkosipuliperunoita.
Lautasmalli pääruuasta.
Mökin pihapiirissä kasvaa kauniita
tervaleppiä.
Näistä sammakkokuvista tykkään
kovasti. Minusta kuvat ovat kuin sadusta. Avo-oja, joka tulee suolta,
kulkee tontin reunassa ja se on oivallinen paikka hyttysten
lisääntyä. Onneksi on sammakoita!
Miljoonakelloja ostin kesäkukiksi
mökin kukkalaatikoihin.
Käsitöitäkin ehdin väkertää.
Tässä tulee Kolmoselle (10 v) ja Neloselle (9 v) kuviolapaset.
Ykkönen (20 v) on jo saanut omansa viime talvena.
Kotiin palattua harsokehikot olivat
muuttaneet muotoaan. Linnut varmaan asialla.
Ihme, kun mansikat eivät ole
kelvanneet.
Osa liljoista oli jo kukkinut, mutta
eivät sentään kaikki.
Kuistilla ihmettelin, mikä
vaaleakukkainen pensas on ilmestynyt pihan perälle, enkä tarkoita
erään naapurin vuohenputkiviidakkoa, joka on kuvan oikeassa
yläreunassa.
Pensaan lähempi tarkastelu osoittautui
Rosamundan (peruna) kukinnaksi.
Kuistin verhoihin olen raivannut pienen
aukon, josta on mukava katsella pihalle.
Olin jo keväällä tilannut
alennusmyynnistä kahdet puutarhahaalarit, joita ei vain kuulunut
luvatussa viikossa. Ihmettelin, jotta koska mahtavat saapua. Se
toinen malli oli loppunut, mutta sain samaan hintaan ilmeisesti
normaalihintaisen. Aika makeet, mutta raaskiiko niitä käyttää,
likaantuvat vielä.
Nämä pitkälahkeiset haalarit sain
alennushinnalla, vaikka eivät ole alennuksessa.
Nämä polvipituiset ovat aika hauskat,
vaikka minulle ne ovat pohjepituiset. Ostin vähän isompaa kokoa
varmuuden vuoksi, mutta numeroa pienempi olisi varmaan ollut ihan
sopiva. Toisaalta näissä on mukava liikkua, kun eivät kiristä.
Henkseleitä kun kiristää lyhyemmäksi, niin hyvä tulee.
Tähän alkaa uuden iirispenkin
raivaus, kunhan ehdin.
