lauantai 24. tammikuuta 2015

Kuopus

Kuopus on järjestyksessä toinen tyttäreni. Hän on Nelosen ja Vitosen äiti ja miehensä on Toinen Vävykulta.

Kuopus ja Toinen Vävykulta asuivat vuosituhannen alussa Singaporessa kaksi vuotta. Mieheni oli juuri kuollut, joten Kuopuksella oli hätä, miten voisi olla lohtunani. Hän myi minulle matkan suunnilleen tähän tyyliin: Meillä ei ole tarjota kuin parivuode. Olisi mukavaa, jos saisit mukaasi sellaisen henkilön, jonka kanssa voit nukkua samassa sängyssä. Matkaseura olisi sikälikin hyvä, koska me olemme päivisin töissä, emme ehdi kovin paljon järjestellä ohjelmia emmekä toimia oppaina. Jos tuollainen omatoimiloma sopii, olisi mieluisaa, jos tulisit käymään.

Ensimmäisen Vävykullan luona oli silloin joku juhlatilaisuus ja sanoinkin tämän äidille, että lähtisikö hän kanssani Singaporeen, mutta meidän pitäisi kyllä nukkua samassa vuoteessa. Ei mennyt kuin hetki, niin Esikoisen anoppi (siis Ensimmäisen Vävykullan äiti) siihen, että asia selvä. Milloin lähdetään?


Kuopus Singaporen kotitalon edustalla

Singaporen kotitalon uima-allas

Näkymä Singaporen kotitalon ikkunasta

Matkalla Malesiassa

Kuopuksen kanssa ollaan tehty muutama ikimuistoisen ihana ulkomaanmatka. Teneriffalle, kun Nelonen oli pienokainen, Kööpenhaminaan, jossa meille tarjoitui tilaisuus tutustua Rosenhuset'iin (linkit matkakertomuksiini) ja Japaniin. Japanin matkasta on 9-osainen matkakertomus vanhassa blogissani. (Tokio 1, Tokio 2, Kanazawa, Kioto 1, Kioto 2, Kioto 3, Hiroshima ja Miyajima, Nara ja Kioto 4.)
Huom! Matkakuvien albumit avautuvat samaan ikkunaan kuin varsinainen matkakertomus. Suosittelen avaamaan albumit uuteen välilehteen tai uuteen ikkunaan (esim. hiiren 2. eli oikea painike ja sieltä valikosta avaa uuteen ikkunaan tai miel. uuteen välilehteen). 

Kuopus kuvaa puolukoita

Kuopus kaivaa avo-ojaa

Lahja Kuopukselle

Toisen Vävykullan alkupalat odottavat esillepanoa

Kuopuksen kanssa levähdystauko puolukankeruussa
Kuopuksen kanssa meidän yhteinen juttumme on metsän antimien kerääminen. Pari vuotta sitten mustikanpoiminnan lomassa Kuopus loihe lausumaan:

Laatuaikaa äidin kanssa

Metsässä Zenin löysin
mustikanvarpuna,
itikoiden saartamana.
Tärkeintä on rauhoittaa liike,
hengittää varpujen tahdissa.
Melkein huudahdin: alkaa sataa.
Tiesin sinun huomanneen itsekin.
En halunnut rikkoa
sanatonta yhteyttä.
Maailma yritti hoputtaa.
En kuunnellut.
Panttivankina pitivät – mustikat.



Linkit vanhaan blogiini (Hallittua kaaosta) Kuopuksen laspuusmuisteluihin:


torstai 22. tammikuuta 2015

Esikoinen

Minulla on kaksi tytärtä ja jottei jäisi epäselväksi, niin Esikoinen on heistä ensimmäinen eli vanhin. Esikoinen on Ykkösen, Kakkosen ja Kolmosen äiti. Vävykulta on hänen miehensä ja lapsukaisten isä.

Meillä on Esikoisen kanssa tänä kevätkautena kaksikin yhteistä harrastusta viikottain. Olemme jo vuosia harrastaneet yhteistä äiti-lapsiliikuntaa eli afrikkalaista tanssia ja nyt uutuutena liityimme elokuvakerhoon. Esikoisen perhe asui muutaman vuoden Sipoon korvessa, mutta nyt kun ovat taas muuttaneet lähemmäksi sivistystä tuli viimeksi mainittu harrastus mahdolliseksi

Elokuvia olemme harrastaneet aikaisemmin kumpikin tahollamme, mutta nyt sain houkuteltua Esikoisen yhteiseen katselutuokioon. Kun olin nuori, ei televisio ollut niin itsestäänselvyys kuin nykyään. Silloin tuli käytyä elokuvissa jopa parikin kertaa viikossa, joten vanhoja filmejä olen nähnyt paljonkin. Esikoinen taas on aika haka näissä uusissa ja kun hän näki elokuvakerhon ohjelman ei siinä oikeasti tarvinnut kovasti kättä vääntää, kun hän itsekin innostui.

Kesäisin olemme koko klaani eli Esikoisen ja Kuopuksen perheet yhdessä mökillä. Siellä saamme nauttia Vävykullan ihanista herkuista. Jouluaatto Esikoisen perheen herkkupatojen äärellä on yksi traditioistani.

Naisten puolukkaretki syksyisin on meidän suvun naisten perinne. Minä ja Kuopus poimimme puolukat ja Esikoinen lämmittää saunan ja valmistaa herkkuaterian.

Tässä vähän aikaa sitten kirjoitinkin Esikoisen lapsuuden lintuharrastuksesta. Alla on linkit vanhan blogini Esikoista koskeviin lapsuusmuisteluihin:




Lahja Esikoiselle

Tänä jouluna pakettikääreet kierrätysmateriaalista

Joulukattaus

Lautasmalli Esikoisen herkkuateriasta: possupataa, sienipaistosta, salaattia ja perunaa


Naisten puolukkaretken satoa

Järvellä on sumua.

Iltarusko Juhannuksena. Ehkä eniten olen kuvannut tätä maisemaa mökillä, laituri, järvi ja tervaleppä

Juhannuksen salaattitarjotin Vävykullan veljen valmistama (sukuvika herkkuruuat)


tiistai 20. tammikuuta 2015

Vitonen

Tarkkaavainen lukija on saattanut huomata, että olen nimennyt lastenlapset syntymäjärjestyksessä. Ainoa poika on siis järjestyksessä viides. 

Vitonen on Kuopukseni nuorimmainen. Nuori mies on tällä hetkellä 7 v. Tarmokas poika ja kova väittelemään juuri sillä tietämyksellä ja itsevarmuudella, jota mikään ei voi tuon ikäisenä horjuttaa. Hän kyllä osaa myös perustella väittämänsä, vaikka... No, joo :). Siinä helposti jää mummo alakynteen. Poika pelaa sählyä ja jalkapalloa. On myös taitava rakentamaan kaikenlaista.

Tapanani on napsia kuvia tilanteista ilman poseerausta, koska silloin niistä tulee mielestäni luonnollisia tilanteen vangitsijoita. Tuon ikäistä poikaa ei kuitenkaan saa kuvata ilman lupaa, joten kaikki esillä olevat kuvat ovat jo aikojen takaa. Poika on muutaman kerran kuvatessani ilmoittanut, että et pyytäyt lupaa, joten kunnioitan hänen vakaumustaan.



Poika on isosiskon ja serkkutyötön kanssa perustanut mökille Ravintola Exbrylieteen. Oikeasti suurinta herkkua on sushiruuat.


Uupunut pieni mies äitinsä sylissä

Isän tekemä havumaja on jännän kiva

Isosisko auttaa kenkien laittamisessa

Taidan lähteä uimaan

Serkukset testaavat uutta aurinkoterassia

Mummi katso!

Sählyä

ja jalkapalloa
Vitosen lapsuusmuistoja vanhassa blogissani (Hallittua kaaosta, avautuvat uuteen ikkunaan):

Yhteinen myös Nelosen yhteenvedossa
Yhteinen myös Kolmosen yhteenvedossa

Kirjoitin tuolla jossain kommenteissa: Kaikille äideille ja mummoille ehdotan, että kannattaa kirjoittaa lasten sanomisia ja tekemisiä muistiin. Sitä aina ajattelee, että kyllähän tuon nyt muistan, kun oli niin mukava juttu, mutta ei se vaan niin mene.

Sama koskee tietysti isiä ja ukkeja. Minusta ei ole mitään niin aseista riisuvaa, kuin jos iso mies kirjoittaa rakkauden pilke silmäkulmassaan jälkikasvustaan.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Nelonen

Nelonen on Kuopukseni esikoinen (pian 11 v.) Erittäin taiteellisesti lahjakas lapsi ja älykkö. Piirtäminen on pienestä saakka ollut mieluisaa, on kätevä käsistään, soittaa saksofonia. Neiti pelasi myös koripalloa, mutta valitettavasti joutui lopettamaan sen, koska ei ollut mahdollisuutta pelata pelaamisen ilosta. Minusta on sääli, kun lapsista yritetään tehdä väkisin ammattilaisia. Kaikki eivät todellakaan halua käyttää viittä päivää viikossa harjoituksiin, jos pelaamisesta ei ole ajatellut ammattia. Jotain liikuntaa olisi mukava harrastaa, niinpä hän nyt kokeilee sirkuskoulussa.


Äidin ja mummon kanssa risteilyllä. Herkutteluhetki.

Taas se mummo kuvaa

Havumajassa

Että mustikat ovat herkullisia

Tässä taitellaan servettejä. Nelonen neuvoo.

Retiisi alkupalana Nelosen servetissä

Kymen paviljongissa tauolla mökkimatkalla

Koripallo olisi ihan kivaa, jos sitä voisi vain harrastaa kavereiden kanssa

Pieni fonisti on jo aika taitava

Mökillä on paljon tekemistä, kuten esim saunaterassin maalaustalkoot

Nelosen lapsuusjuttuja vanhassa blogissani (Hallittua kaaosta, avautuvat uuteen ikkunaan):

Tämä nyt ei ole varsinaisesti Nelosen lapsuusjuttuja muuta kuin muotokuvapiirustuksen osalta.
Joulusukat

lauantai 17. tammikuuta 2015

Kolmonen

Silloin, kun Ykkönen ja Kakkonen olivat pieniä, olen varmaan kuvannut heitä enemmän kuin ketään milloinkaan. Minulla on 7 albumillista pelkästään heidän kuviaan ja yhteen niistä albumeista mahtuu noin 120 kuvaa (7x120 = aika paljon). Edes nyt digiaikana ei muista lastenlapsistani ole kuvia näppäilty sellaista määrää.

Kolmonen on Esikoiseni nuorimmainen. Hän täyttää pian 12 v. Oikea ikiliikkuja energiapakkaus, ahkera apulainen ja jalkapallon pelaaja.

Kolmosen kanssa olen kuitenkin ollut ehkä enemmän ensimmäisen vuoden aikana kuin muiden lastenlasteni. Esikoiseni näet meni äitiysloman jälkeen töihin ja niin pientä lasta ei vielä saanut kielikylvyn päivähoitoon. Mummo siis kokopäiväiseen hoitovuoroon, vaikka hieman hirvitti.

Lähdimme Esikoisen ja kolmen lapsen kanssa käymään Tanskan Legolandissa, jossa sain tutustua pienokaiseen ja hieman esimakua hänen päivärytmistään.


Mummelin tuleva hoitolapsi harjoittelee kameraan katsomista

Ykkönen, Kakkonen ja Kolmonen yhteisenä ensimmäisenä jouluna

Legolandissa oli hienot lastenhoitohuoneet

Vauhtia jo pienestä pitäen


10, (pikku)nainen kuin unelma


Lapsityövoimaa käytetään saunan kuistin pesemiseen ennen maalausta. Serkukset Nelonen, Kolmonen ja Vitonen tositoimissa.

Serkukset Nelonen ja Kolmonen ovat olleet mummelin, eli letitysvastaavan käsittelyssä

Seuraavat linkit menevät vanhan blogini (Hallittua kaaosta) Kolmosesta kertoviin tarinoihin. Linkit aukeavat uuteen ikkunaan.

Hammaslääkärissä

torstai 15. tammikuuta 2015

Ykkönen

Kun Kakkonen lähti maailmalle, laitoin linkkejä vanhaan blogiini (Hallittua kaaosta) hänestä kertoviin lapsuusjuttuihin. Olen itsekin unohtanut, mitä kustakin viidestä kalleimmasta aarteestani ja kahdesta rakkaasta tyttärestäni olen kirjoittanut. Löytääkseni paremmin aikaisemmat juttuni Vuodatuksen blogista, päätin tehdä jokaisen lapsen lapsuusmuistelusta pienen yhteenvedon ja linkit aikaisempiin postauksiini.

Ykkönen täyttää pian jo 22 vuotta. Meidän yhteinen juttumme on teatterissa käynti. Joskus mukaan tulee myös Ykkösen toinen mummo, joka harrastaa näyttelemistä. Kivoja taapaamisia ovat ne olleet. Viimeksi kävin Ykkösen kanssa katsomassa sekä Kansallisteatterin että Helsingin kaupunginteatterin Vanja enon ihan vain vertailun vuoksi.

Ykkönen on itsekin pienestä pitäen ollut esiintyyvä taiteilija. Käden taidot on hänellä myös hallussa.


Mummelin lapsuudenkuva, 

josta Ykkönen on vuosia sitten piirtänyt muotokuvapiirroksen

Nainen on nainen aina vain

Askartelua pikkusiskon kanssa

Piirustustuokio

Kotileikki mummolassa
Minusta on aika mukavaa lukea uudelleen näitä juttuja ja kommentteja vuosien takaa. Useimmat kommentoijista ovat vieläkin blogiystäviäni.

R-kirjain hukassa
Asia selvä, lapsen pitää saada vene
Tästä kuvasta on lapsiparalla ollut harmia. Piirustustunnilla hän etsi Goolesta kuvaa Picasson Sinisestä veneestä. Ensimmäinen hakutulos oli tämä. Hakukone osasi hakea kuvaa varmaan siksi, että olen blogissani kirjoittanut sekä Picassosta että veneestä ja onpa postauksessa myös Sininen kollaasi. Enää se ei onneksi tule ensimmäisenä hakutulokseksi. Mahtaako sillä haulla ensinkään enää löytyä koko juttua.

Kun Ykkönen oli kaupan kassalla töissä, tuli sinne ihan ilmielävänä oikea Pekka Pouta. Ykkönen kertoi Poudalle tämän tarinan lapsuudestaan. Sääprofeetalta ei ollut nauru loppua tarinan kuultuaan.

Ykkösestä tuli aikuinen


Poskimaalaus

Mitähän jännää sillä joulupukilla?

Sirkkusilmät matkalla Kuusamoon

Kuusamossa oli paljon lunta