Tiistaipäivän
retki Larnaka - Pafos, on merkitty oranssilla karttaan. Paluumatkalla
piti tehdä kaksi ylimääräistä koukkausta Kantousta Omodokseen
(lounas) ja Limasolista Monagriin (munkkeja, mehua ja pontikkaa),
mutta kuljettajamme ehdotti karttaan merkittyä sinistä reittiä
Mandriasta vuoriston kautta Monagriin ja sieltä Limasolin kautta
takaisin Larnakaan.
Matkatoimisto ei
muuten tarjonnut retkillemme suomenkielistä opasta, vaan meidän
Aunepa hankki sellaisen Suomesta hyvien suhteiden avulla. Aivan upea
Helena, joka on asunut Kyproksella 33 vuotta oli kahden päivän ajan
oppaanamme. Saimme rautaisannoksen tietoa saaren historiasta tähän
päivään asti ja kaupanpäälliseksi kuulla kiehtovia tarinoita
kreikan mytologiasta.
Pafos
|
Kauimmaiset kivet meressä on tarun mukaan Afroditen syntymäpaikka |
|
|
Kyproksen tasavallan 1. presidentin patsas Pafoksessa |
|
Ensimmäinen
pysähdys- ja valokuvauspaikka
Petra tou Romiou, Afroditen
syntymäpaikka. Matka meni nopeasti mielenkiintoisia tarinoita
kuunnellessa ja maisemia katsellessa. Sitten oltiinkin jo Pafoksessa.
Bussin ikkunasta ehdin kuvata arkkipiispa Makarioksen, Kyproksen
ensimmäisen presidentin (1960 – 1977) patsaan.
Bussi vei meidät
arkeologiselle alueelle. Siellä kohteemme oli Dionysoksen talo,
jossa kuljettiin puusiltoja pitkin ihaillen kaivauksissa löydettyjä
mosaiikkilattioita mielenkiintoisilla tarinoilla höystettynä.
|
Dionysoksen talon puusillat mosaiikkilattioiden katseluun |
|
|
Riikinkukko |
|
|
Thisbe ja Pyramus |
|
|
Icarius, puolipukeinen Acme ja Dionysos |
|
|
Icarius ja ensimmäiset viininjuojat. Juo hyvin ja ole onnellinen. Juo viisaasti ja kohtuullisesti, ei näin |
|
|
Apollo ja Dafne ja tämän muuttuminen laakeripuuksi |
|
|
|
Geometrisiä kuvioita |
|
|
Geometrisiä kuvioita, ei köynnös vaan tummia ja punaisia neliöitä |
|
|
Eros suuttui
Apollolle ja lupasi näyttää, mihin hänen nuolensa kelpasivat. Hän
ampui Apolloon kultaisen, rakkauden nuolen, jolloin Apollo rakastui
ensimmäiseen vastaantulijaan, joka oli joenjumalan Peneioksen kaunis
tytär. Dafneen hän ampui lyijyisen, vihan nuolen. Epätoivoissaan
Apollon lähentymistyrityksistä Dafne pyysi hädissään isäänsä
pelastamaan hänet, koska olisi parempi kuolla tai muuttua muuksi
kuin joutua Apollon käsiin. Näin Dafne muuttui laakeripuuksi.
Apollon lempi kohdistui sitten ihmeteltävän kauniiseen
laakeripuuhun, jonka lehviä hän siitä pitäen kietoi päänsä
ympärille. (Lyhennelmä Claes Lindskog: Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja)
Dionysoksen taloon
tutustumisen jälkeen oli mahdollisuus kierrellä satama-alueen
kojuissa tai nauttia virvokkeita. Jätski oli hyvää ja vesipullo
tarpeen.
Kymmenen askelta
alas hautaan ja saman verran takaisin.
Ylösnouseminen
haudasta
|
Omodos. Olikin jo nälkä |
|
|
Nämä eivät näytä kauhean herkullisilta |
|
Ruokailu Omodosin
kylässä
Mummelin
neulapitsi maksoi n. 10 - 15 €. Hän sai melko monta valmistamaansa
kaupaksi porukallemme ja oli varmaan tyytyväinen päivän tienestiin. Hymy
ainakin irtosi herkästi.
Koulun vieressä
oli pieni kodikas kappeli, jossa seurakunnan penkit olivat
ulkokatoksessa.
|
Pihalla kasvoi upea, ikivanha oliivipuu |
|
Upea oliivipuu |
|
|
Vanhakin oliivipuu tuottaa hedelmiä |
|
Pihalla kasvoi
upea vanha oliivipuu.
Oppaamme kertoi
tien vieressä kasvavasta keltamarjaisesta pensaasta, että siitä
valmistetaan sumac-nimistä maustetta. Suomalaista nimeä kasville
hän ei tiennyt. Minä heti ”kaikentietävänä kasvi-ihmisenä”
epäilin, että voisiko olla sumakki? Olin järkyttynyt, kun en
osannut pitää suutani kiinni, koska tiedän vain myrkyllisiä
sumakkeja. Kotona piti sitten ottaa asiasta selvää.
Sumakkipensaista sain sen verran tietoa, että niitä on n. 150
lajia, joista tuoksusumakki (Rhus aromatica) saattaisi olla
merkittävä lisä viljeltyyn koristepensasvalikoimaamme (Mustilan
arboretumin moniste vuodelta 1992.) Samassa monisteessa on myös
tieto, että sumakeista mm. myrkkysumakki (Rhus vernix) ja
myrkkymuratti (R. Radicans), molemmat ovat kasvualueidensa
myrkyllisimpiä kasveja. En tiedä, oliko tuo tien varrella kasvava
pensas sumakki ollenkaan. Kuva ylempänä (viinirypäleillä lastatun auton yläpuolella) ei oikein näytä sumakilta. Rakkaat
matkakkumppanit: Älkää menkö syömään sumakkipensaan marjoja,
ennenkuin otatte selvää! Netistä löytyy kyllä sumacilla
maustettuja ruokia.
Jestas, mitä kuvia, kertakaikkiaan!!!!
VastaaPoistaKiitos Vilukissi! Otin yli 800 kuvaa. Vähän on vaikea valita riittävän vähän, ettei lukijoille tule ähky :)
PoistaHienoja paikkoja, hienoja kuvia! Kiitos! Joskus istuin Pafoksen niemellä korkeassa ruohikossa. Se Välimeren leppoisa tuuli! Riitta
VastaaPoistaKiitokset Riitta kommentistasi! Tuonne Pafokseen on aiemmin ollut aika hankala reitti. Nyt on moottoritie rakennettu ja matka sujui.
PoistaNam mitä herkkuja ja maisemia ja historiallisia upeuksia, mieli polttelisi niin kovasti etelän lämpöön.
VastaaPoistaMukavaa alkanutta viikkoa <3
On se kiva silloin tällöin päästä syömään toisten valmistamaa ruokaa etelän lämpöön :)
PoistaMietin, mihin näistä kommentoisin, kun joka kuvaan ja tarinaan teki meli nyökytellä.... Tässä oli kuitenkin yksi asia, johon on ihan pakko liittyä.
VastaaPoistaMe asuimme syksyn 1970 Nikosiassa (alueella, joka on nyt turkkilaisella puolella). Mies oli YK-joukoissa. Osana hänen työtään oli järjestää vapaana oleville miehille saareen tutustumista, joten hän kiersi varmaan saaren kaikki tärkeimmät paikat. Joskus minäkin olin mukana, vuokra-autolla. Vapailla kiertelimme muutenkin saarta, juuri noilla paikoilla, Lefkarassakin. Siihen aikaan saari ei ollut vielä jäettu, mutta joihinkin paikkoihin ei ollut lupa mennä
.
Vuonna 2006 kävimme saarella toisen kerran ja sen jälkeen vielä kaksi kertaa. Joka kerran olemme olleet yötä Larnakassa !!! Niin tuttuja maisemia ja samoja huomioita katulampuista ja rantabulevardista jne. Viimeksi poikkesimme taas myös Lefkarassa.
käyskentelimm3 taas tuolla mosaiikkialueella. Kulkuväylilläkin oli aina siellä täällä mosaiikkipaloja. Kumarruin ja kosketin niiitä - ja mietin, millainen ihminen aikoinaan oli sen palan omilla sormillaan siihen laittanut..Jännä tunne. Varmaan lähin yhteys sen ajan ihmisiin :)
Kiva kun kerroit tästä kaikesta :)
Olenkohan kerran - tai kaksi kertaa - sanonut pitäväni kommenteistasi kovasti. Aina yhtä mukava lukea niitä. Olisit vain nyökytellyt jokaisen postauksen kohdalla ääneen :)
PoistaSinä se olet ehtinyt asua monenmoisissa paikoissa!
Yksi mun nuoruuden ihastuksista oli myös Kyproksella YK-joukoissa, olisiko ollut 60-luvulla.