Kypros, Larnaka – Lefkara

Yhtä kuvaa klikkamalla, saa näkyviin kuvat suurennettuna. Kuvia on niin paljon, että vaikeaa valita :) Kaksi leveää kuvaa ei mahdu ilman pienennystä rinnakkain.

Matka Kyprokselle oli suurelta osin räätälöity ryhmällemme. Hotelli oli huoneistohotelli, johon ei kuulunut esim. aamiaista. Huoneissamme oli oma keittiö ja lähistöllä runsaasti aamiaispaikkoja. Aikaisten lähtöjen takia ryhmäjohtajamme, Aune oli kuitenkin tilannut meille joka aamuksi runsaan ja maittavan aamiaisen. Jos retkipäivinä kaikki 33 naista olisi omia aikojaan etsinyt lähistön aamiaispaikat, olisi joukon kokoaminen saattanut olla suhteellisen haasteellista. Kätevää oli aamiaisen jälkeen hilppaista huoneeseen hakemaan tarvittava rekvisiitta ja eikun menoksi. Taisi hotellin johtokin olla tyytyväinen lisätienestistä. Ilmastointikaan ei kuulunut hotellin vakiohintaan, vaan sen sai lunastaa vastaanotosta Aunen laskuun. Hieno juttu sekin, koska päivisin lämpötila nousi jopa +30° C.

Matkalla Lefkaran kylään bussin ikkunasta tuulimyllyt ihastuttavat	...ja aurinkopaneelit
...ja tietysti maisemat	Yhä ylemmäs

Bussikuski jätti meidät Lefkaran kylään ja tuli illalla hakemaan

Lefkaran nuorisokeskus, määränpäämme

Ensimmäisen päivän räätälöity retki tehtiin Larnakasta n. 60 km päähän sijaitsevaan Lefkaran käsityöläiskylään, jossa raikas vuoristoilmasto ja käsityöguru Rita otti meidät ystävällisesti vastaan.

Lefkaran pitsi

Lefkaran pitsiä

Naiset brodeeraavat, kuten jo vuosisatoja sitten	Meidän ahkerat naiset
	Rita leikkaa mallitilkkuja tosi näppärästi
Ei se vielä meiltä onnistu. Vaatii tarkkaa näköä, jos ei malli ole sormenpäissä.

Vaikka käsityöihmiset osaavat brodeerattuja revinnäistöitä, nämä Lefkaran pitsityöt tehdään noudattaen tarkkaan tiettyä ikiaikaista perinnettä. Tätä pitsin valmistustapaa kutsutaan lefkaritiko'ksi. Menetelmä on listattu Unescon kulttuuriperinnekohteeksi. Lefkaran naiset ovat valmistaneet sukupolvesta toiseen pitsitöitä pöytäliinoiksi, lautasliinoiksi, sängynpeitteiksi, lakanoiksi, tyynynpäällisiksi ja verhoiksi sekä omaan käyttöön, että myytäväksi.

Sillä välin, kun naiset tekivät näitä hienoja käsitöitä, kiersivät kylän miehet ympäri Eurooppaa 1900-luvun loppuun asti myymässä ja tekemässä pitsitöitä tunnetuksi. Kylä vaurastui ja sinne rakennettiin mm kouluja, kirkkoja, tavernoita ja kunnostettiin käsityökeskus. Naiset eivät henkilökohtaisesti saaneet palkkiota työstään, joten 1970-luvulla naiset päättivät ottaa myyntihommankin hoitaakseen.

Kerrotaan, että Leonardo Da Vinci vieraili Kyproksella tarkoituksenaan suunnitella Famagustan (aavekaupunki Kyproksella) muurit. Palatessaan hän otti mukaansa Lefkaran pitsiä Milanon Katerdraalin alttarin koristeluun.Tuota arkeologisissa kaivauksissa löydettyä pitsikuviota kutsutaankin Leonardo-kuvioksi.

Aikaisemmin työmateriaalina oli käsinkudottu ohut pellavakangas, josta poistetaan loimi- ja kudelankoja, leikataan tiettyjä kuvioita ja syntyneet ”aukot” ommellaan valkoisella (ruskealla tai beigen värisellä) helmipuuvillalangalla monimuotoisiksi pitsikuvioiksi. Aito Lefkaran pitsityö on käännettävä, eli sitä voi käyttää myös nurin päin. Työssä käytetään vain perinteisiä kuvioita, jotka opitaan äidiltä tyttärelle. Jäljitelmiä löytyy runsaasti ympäri saarta ja ulkomailta. Nykyään kangasmateriaali voi olla myös puuvillaa tai silkkiä.

Matkakäsityö

Tästä se lähtee. Kylän ompelutyynyt lainassa.	Ensimmäiset reunuslangat poistettu
Opettajan leikkaama Leonardo-kuvio, reunan muurahaisenpolku tehty ja reunakuvio vaiheessa	Näin pitkälle emme päässeet. Open ostettu liina.

Rita johdatti meidät Nuorisokeskukseen, jossa hän opetti meille kädestä pitäen Lefkaran pitsityön saloja. Päivän harjoittelun jälkeen jatkoimme harjoittelutilkun tekemistä parina päivänä hotellin uima-allastasanteella. Sinnekin Rita tuli vielä eriksiin näyttämään, miten kankaaseen leikataan kuvioita. Aika moni halusi omaan tilkkuunsa Leonardo-kuvion.

Meille kerrottiin, että retkipäiväksi valikoitui sunnuntai siksi, jotta kylän naisten vapaapäivänä saatiin kerättyä kaikki kylän tyynyt, joiden päällä työtä normaalisti tehdään.

Käsityökeskuksessa

Käsityökeskuksen tuoleja	Ritan myymälän liina
	Portaat johtavat talojen katolle. Pakoreitti valloittajien varalta.

Filigraanityönäytös

Nuorisokeskukseen saapui myös hopeaseppä näyttämään meille, miten syntyy lefkaralainen filigraanityö, jossa ohuesta hopealangasta syntyi kaunis esine.

Nuorisokeskuksen väki valmisti meille herkullisen meze-aterian. Olin niin hämmentynyt, etten älynnyt kuvata toimitusta, kun lautasta lautasen perään kiikutettiin pöytiimme. Siinä oli salaattia, grillattuja lihoja, itse tehtyä makaroonia, riisi-lammashöystöä, erilaisia tahnoja ja ja ja...

Rita ja miehensä	Filigraanikoruja
Korvikset keskellä halusivat tulla minulle	Siinä ne nyt roikkuvat

Rita esitteli meille Lefkaran kylää kävellen. Lopuksi pääsimme hänen myymäläänsä valitsemaan kaikkea ihanaa.

Kävelykierros Lefkaran kylässä

Koulun piha ja ihana saviruukku	Kapeita kujia
Pikkusankareita

Isoissa saviruukuissa on säilytetty oliiveja ja viiniä. Nyt osa oli nostettu puutarhan koristukseksi.

Vaikka luet matkaoppaista mielenkiintoisista paikoista, eivät ne ehkä erityisemmin sykähdytä. Usein vasta paikan päällä omakohtainen kohtaaminen avaa silmät näkemään. Tiesin, että opistoni käsityömatkat ylittävät aina odotukseni, enkä ollut väärässä. Päivä oli super ihana.

Kuvauksellisia portteja