perjantai 30. lokakuuta 2015

Kypros, kaksi viimeistä vapaapäivää

Nikosian retken jälkeen ei ohjelmassa enää ollut järjestettyjä retkiä, vaan saimme sopivan levähdystauon ennen kotiin paluuta. Torstaina 1.10. on Kyproksen itsenäisyyspäivä, jolloin matkatoimiston ilmoituksen mukaan eivät kaupatkaan ehkä ole auki.

Meillehän sopi oikein hyvin jatkaa hotellin uima-allasosastolla matkakäsityön tekemistä. Rita tuli vielä kerran neuvomaan pidemmälle ehtineille lisää uusia työvaiheita. Hänellä oli mukanaan muutamia koruja, joita hän oli menossa viemään Larnakan korukauppaan. Ostin häneltä vielä ihastuttavan pillerirasian ja turkoosit korvakorut.

Pillerirasia

on hieno!

Itsenäisyyspäivää kyproslaiset eivät kummemmin näe syytä juhlia, mutta hotelli oli järjestänyt buffeeillallisen uima-allasosastolla.


Aurinko nousee aivan pian. Kello on 6.33.

Vastakkaisella suunnalla näkyy kuu.

Kuva lännen suuntaan. Ei paha maisema sielläkään.

Reipas lenkkeilijä auringonnousun aikaan

Pyörälleinkin voi ihailla auringonnousua

Aamuvoimistelija

Toinen lenkkeilijä.

Paikalle huristaa roskakuski

Seuraavana aamuna Jiitta oli jo klo kuuden aikaan käynyt parvekkeella haistelemassa heräävää aamua. Päätimme lähteä rannalle katsomaan auringon nousua. Kannatti. Se olikin valtavan hieno kokemus. Rannalla oli muutama reipas lenkkeilijä, voimistelija ja pyöräilijä.
Roskakuski karautti paikalle ja pysähtyi meistä pienen matkan päähän, tuli juttelemaan ja tarjoitui ottamaan mummoista kuvan. Ja se auringonnousu!


Tämän liinan valmistamiseen on varmasti kulunut aikaa

Henkilö mittatikkuna, eli liina on todella valtava

Kävimme läheisessä Pierides museossa, jossa aivan mielettömän suuritöinen liina lasivitriinissä. Piti pyytä ihminen mittatikuksi.


Tällainen näkymä on vain kuvattava joka suunnalta


Viimeisenä päivänä teimme loput ”pakolliset” hankinnat.


Erilaisia tarroja lukijalapsukaisille


Ostin lukumummin pienille lukijoille tarroja, joita lapset saavat kirjanmerkkiinsä lukutuokion päätteeksi.

Saippuoita piti ostaa, kun havalla sai )

Muistikirjoja itselle ja lastenlapsukaisille
Jaakaappimagneetteja




Appelsiineistä puristettu tuoremehu houkutteli pienelle tauolle. Kreikkalainen kahvi maistui Lefkarassa makoisalle, joten pitihän sitä kokeilla Larnakassakin. Huomaa rannekoru, johon kudottu kuparilankaa. Eipä särkenyt illalla kättä. Oikeasti! Ihmettelen suuresti.
Maapähkinöitä, mainos pähkinäkaupan seinällä

Illalla menimme koko porukka läheiseen ravintolaan yhteiselle päätösillalliselle. Ravintolan erikoisuutena on suuressa uunissa yön yli haudutettua lammasta. Tuli mieleen Lemin särä. Herkullista, ulkonäkö ei tee oikeutta suussa sulavalle herkulle.


Alkuruoka

Pääruoka. Mureaa lammasta, jossa ei veistä tarvita. Todella herkullista, vaikka kuvasta ehkä uskoisikaan.

Valtavat uunit, joissa lammas on hautunut yön yli.

Uunit lähikuvassa

Viihtyisä ravintola

Uuni lämmitys seuraavaa päivää varten.

Seuraavana aamuna olikin sitten kotiinlähtö. Hiukan oli matkalaukussa ylipainnoa, mutta yhdessä käsimatkatavaran kanssa nippanappa sallittu määrä.

Pari viikkoa matkan jälkeen Aunelta tuli viesti, että pääsisimme opiston ompeluluokkaan saamaan kirjomisen jatko-ohjeita. Voi että! Ihanat Aune ja Marjo! Kiitokset vielä mukavasta matkasta!

2 kommenttia:

  1. Kiitos mainion viihdyttävästä matkakertomuksesta kuvineen, Vallaton!
    Tosi on: Välimeren maissa osataan lammasruuat - ja miten herkullisia ne ovatkaan eikä ole paljon rasvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ellinoora, sinua tässä pitäisi kiittää. En ehkä koskaan olisi ryhtynyt bloggaamaan, ellet sinä olisi puhaltanut ensimmäistä innostuksen kipinää. Ajatella, siitäkin on jo yli seitsemän vuotta! Että kiitokset Sinulle!

      Poista