Sipulinkorjuu – downshiftaamista parhaimmillaan

En kasvata hyötykasveja siksi, että ne tulisivat halvemmaksi kuin kaupasta ostettuna. Joskus toiveesta saada omaa satoa, voi joutua maksamaan jopa enemmän kuin suoraan kaupan hyllystä valmiita sipuleita ostoskärryyn lastaamalla. Ämpärillisen valmiita sipuleita saattaa syksyllä saada samalla hinnalla, jonka on istukkaista maksanut. Ämpärinkin saa kaupanpäälliseksi.

Omalle ajankäytölle ei edes kannata laskea hintaa. Melkein kaikki harrastukset maksavat ja hyötyviljely ja taimien kasvatus on harrastus muiden joukossa. Toisinaan satoa tulee heikommin, joinakin vuosina jopa yli odotusten.

Jokainen, joka on joskus itse kasvattanut jotain, tietää miltä tuntuu sadonkorjuu. Sitä iloa ja tyydytyksen tunnetta ei voi ostaa kaupasta millään hinnalla.

Hektisen viikon jälkeen (kyllä, eläkeläiselläkin voi olla hektinen viikko) tuntuu hyvältä istua kuistilla aurinkoisena syyspäivänä ja käännellä sipulin varsia, jotta ne säilyisivät vähän kauemmin syöntikuntoisina. Siinä ehtii ajatella monenlaisia asioita, kuunnella erilaisia ääniä ja aistia näkemäänsä. Olen minä ostanut aikuisten värityskirjankin, mutta en ole joutanut värittelemään. Jospa sitten talvella.

Siinä rauhoittuessa kuulokin terästyy. Pihalta kuului hiljaista rapinaa. Siili ystäväni siellä tepasteli. Keskeytin hetkeksi sipulinvarsien pyörittelyn ja kävin kuvaamassa kaveria. Se tuhahti kuikkuisesti ja tekeytyi piikkipalloksi. Jäin hiljaa viereen vahtimaan, josko saisin kuvattua sitä läheltä. Vähitellen pää työntyi esiin varovasti. Se vaistosi, että vierellä on jotain siihen kuulumatonta. Käänsi päätänsä ja katseemme kohtasivat. Höpötin sille hiljaa, että ei mitään pelättävää, saat ihan rauhassa syödä vaikka kaikki etanat. Se tuijotti epäuskoisen näköisenä, kuin ei oli uskonut kuulemaansa.

Huom! jotain kuvaa klikkaamalla ilmestyy kuvanauha, jossa kaikki tämän postaukset kuvat näkee ruudun kokoisena halutessaan.

Hui, kun säikähdin	Onko se tyyppi vielä siinä
No, on se siinä	Mitä se oikein höpöttää? En usko!

Tavallisille ruoka- ja punasipuleille ei tarvitse tehdä kummempaa kuin kerätä sato, laittaa se muutamaksi päiväksi vaikkapa kuistin pöydälle kuivumaan. Välillä kieputtelee sipulin varsia ja kerää tippuneet mullat ja kuoret kompostiin. Siinä tuntee käsissään, mikä sipuleista kannattaa käyttää ensimmäisenä, mikä pitää suoraan heittää kompostiin. Muutama päivä ulkona ja kun suurimmat roskat on kerätty, voi sipulit siirtää sisäkuivatukseen. Saunan pesuhuoneessa on lattialämmitys ja loppukuivatus hoituu melkein itsekseen.

Valkosipuli

Ostin yli 20 vuotta sitten Hyötykasviyhdistyksestä ensimmäiset talvivalkosipulin kynnet. Sen jälkeen olenkin ollut omavarainen. Valkosipuli tekee kukkavarren, johon kehittyy itusilmurykelmä. Sen voi tökätä sellaisenaan maahan ja muutaman vuoden kuluessa pikkiriikkisistä aluista kehittyy uutta valkosipulikantaa.

Neljä riviä valkosipulin kynsiä istutettu viime syksynä	Toukokuussa ne olivat jo voimakkaassa kasvussa
Talvella kynsiä voi kasvatta sisällä viherlisukkeeksi	Elokuussa ennen sadonkorjuuta

Sipulien sadonkorjuu. Laatikossa olevat ovat itusilmuista kasvaneita. Ne saavat jäädä talveksi maahan.	Valkosipulien jatkojalostus meneillään. Leikkiämpäriin tulee uudelleen maahan istutettavat.
Katkoin varret, jotta käsittely kylmässä sadevedessä helpottuu ja likaantuvasta vedestä ne on helppo nostaa	Pestyjä valkosipuleita. Työ edistyessä katkoin juuret ennen pesua. Vesi ei likaantunut enää niin paljon, kuin multaisinina veteen laitetut.

Aikaisempina vuosina valkosipuleiden kanssa toimin samalla tavalla kuin tavallisten sipulien kanssa. Nekin saivat kuivahtaa sanomalehden päällä pesuhuoneen lattialämmössä. Näin menetellen ne jäävät jonkin verran multaisiksi.

Hilja tädillä oli tapana sanoa: ”Työ tekijäänsä neuvoo.” Ja kyllä, neuvo osoittautui jälleen oikeaksi.

Tänä vuonna toimin valkosipuleiden kanssa toisin kuin aikaisemmin. Kasvukauden aikana katkoin kaikki kukkavarret, koska pieniä istukkaita on jo yli oman tarpeen. Sadonkorjuun jälkeen pesin ne ensin ja siinä työn edetessä se todella neuvoi, miten saan siitä suurimman nautinnon (kuvatekstissä selostettu :) .

Olisiko kukkavarsien katkominen vai sääolosuhteet olleet syynä, kun sipulin kynnet kasvoivat suuremmiksi kuin koskaan aikaisemmin.

Hyviä työkaluja ei koskaan ole liikaa. Kesällä leikkurikokoelmani sai täydennystä. Pieni leikkuri osoittautui todella käteväksi juurien katkomisessa tylsään puukkooni verrattuna.

Oiva leikkuri juurien ja varsien katkomiseen	Pestyt valkosipulit on helppo nostaa varrentyngistä kuivumaan
Sipulit kuivumassa	Ensimmäinen penkki ladattu uusilla kynsillä odottamaan kevättä ja uutta kasvun ihmettä