'Aune'-päärynän kevätasu |
Minulla on kaksi päärynäpuuta
paikassa, jonka olen ristinyt Kaksoiskaariportiksi. Olin eräästä
ruotsalaisesta hyötykasvikirjasta poiminut idean päärynätunnelista
ja vuonna 2004 päätin toteuttaa idean pienimuotoisesti
taivuttamalla hankkimani 'Pepi' ja 'Aune' -päärynäpuut kevyelle
kaariportille. Portti on jo ruostunut puhki, mutta päärynän rungot
kannattelevat sitä tukevasti.
Vaikka olen yrittänyt taivuttaa
päärynän oksia, jotta ne tuottaisivat hedelmiä ja niitä olisi
helpompi poimia matalalta, on osa 'Aunen' oksista kohottautunut jo
niin korkealle, että mahdolliset päärynät jäävät lintujen ja
oravien herkuksi.
Tänä keväänä päärynäpuissa oli
valtavasti kukkia. Aikaisemmassa postauksessa toukokuulta on koko
komeudesta lisää kuvia
(http://vallatonmummeli.blogspot.fi/2015/06/piha-toukokuussa.html)
|
|||||
|
|
Päärynäsato on tänä vuonna runsaampi kuin koskaan. Näistä hedelmistä ei puussa kypsyessä tule koskaan sellaisia, kuin kaupan ulkomaisista päärynöistä. Hyviä kylläkin, mutta harvoin onnistun poimimaan niitä sopivan kypsinä. Ne ehtivät paleltua, menevät muuten huonoiksi tai linnut ja oravat ehtivät ennen minua. Yleensä havahdun liian myöhään kokeilemaan niistä mitään.
Lapsena, kun vietin muutaman kesän
tätini luona Ruotsissa, oli hänellä usein säilöttyjä päärynöitä
jälkiruokaherkkuna. Tänä vuonna päätin kokeilla, onnistuuko
sellainen raaoista päärynöistä.
Tarkemmin päärynän olemusta
tutkiessani, huomasin että tummat pilkut kuoressa ovat puumaisen
kovia ja tuoreena syödessä tuntuvat hampaissa. Asiasta puhuttaessa,
opin uuden sanan: Kivisolu.
Raaoista päärynöistä tulee
sokeri-inkivääriliemessä ihan kelvollista jälkiruokaa. Inkiväärin
asemesta liemessä voi käyttää esim. kanelitankoa.
Päärynöitä sokeri-inkivääriliemessä
Tähän annokseen
keräsin n. 1,5 kg raakoja päärynöitä
1 l vettä,
4 dl sokeria (osa
sokerista hillosokeria)
pala inkivääriä
viipaloituna
Kuoriminen oli suurin työ, kun nuo
ovat niin pieniä. Laitoin kuoritut kylmään veteen odottamaan
halkaisua ja siementen poistamista. Tummuvat muuten aika nopeasti.
Vähän ne silti tummuivat, mutta keittäessä vaalenivat.
Liottaminen helpotti myös kovien kivisolujen poistamisessa.
Tuon määrän poimimisen jälkeen
päärynöitä on vielä runsaasti puukaksikossa 'Aune' ja 'Pepi'. Jääkaappiin ei mahdu enempää.
Käyn lukemassa päärynäjuttujasi, kun tänä vuonna päärynöitä on tulossa ennätysmäärä.
VastaaPoistaItse en ole onnistunut kuivauksessa enkä oikein jaksaisi kuoria pieniä päärynöitä - Aune ja Lutsu võipirn. Ilmeisesti kuivasin infrapunakuivurillani liian ohuita siivuja. Kokeilen suosittamiasi paksumpia. Joidenkin ohjeiden mukaan kuivattavat pitäisi ensin kiehauttaa 15 minuuttia - sitä en ole kokeillut.
Saksalaisella sivustolla moni on sitä mieltä, että resepti kuin resepti on toteutettavissa myös kuorimattomista, mm. päärynäsose. Yhtenä vuonna umpioin kuorimattomia puolikkaita - lähes ok, mutta umpioidut vaativat paljon tilaa, jota minulla ei ole.
Laitoinkin sulle linkin sähköpostiisi, miten Aarno Kasvi instatilillään neuvoi helpon tavan käsitellä päärynöitä. En ole ihan varma, oliko se linkki se, mitä tarkoitin, mutta aioin kokeilla. Tänä vuonna taas tuleekin ennätyssato. Kuorimatta haökaistaan, poistetaan huonot kohdat ja keitetään ilman sokeria ja pakastetaan. Hillosta voi sitten tehdä erilaisia jälkiruokia. Jos taas ei keitä hilloksi, vaan jättää lohkoiksi, niistäkin saa kaikkea ihanaa.
VastaaPoista