keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Sapattivuoden 3. kuukausi

Sapattivuoden 3. kuukausi vapaaehtoistyöstä kiisi ohi, etten ehtinyt keskittyä kirjoittamiseen.

Kuukausi on ollut täynnä mielenkiintoisia tapahtumia. Olen nauttinut myös täysin siemauksin päivistä, jolloin ei ole ollut kiirettä minnekään. Aurinko houkuttelee ulos, mutta nyt on muistelun vuoro.

Ostaa päräytin sukset ja monot vuosien hiihtotauon jälkeen. Pääsiäisen aikaan oli upeita päiviä ja hiihtelin mökillä järven jäällä. Reipas ulkoilu virkisti kehon ja mielen ja antoi vastavuoroisesti jopa 10 tunnin yöunet.
Ihmettelin mökkipihalla jälkiä lumessa. Karhu vai ahma? Kengän jäljet ovat omani.


Olen ulkoillut jonkin verran myös kotikulmilla. Välillä pitää pysähdellä kuvaamaan kauneutta.

Joululahjaksi sain Kuopukselta liput Johanna Kurkelan konserttiin Leppävaaran Sellosaliin. Sattuikin hyvin, koska Johanna konsertoi myös kotipaikkakunnalla, mutta samaan aikaan (kuten yleensä aina) oli toinen mielenkiintoinen tapahtuma.

Kirjastossamme on usein tosi hienoa tarjontaa. Kävin kuuntelemassa avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojaa. Ostin hänen palkitun kirjansa Kaiken käsikirja. Ei ongelmaa, kirja on pieni, vaikka ei mahdukaan kirjahyllyyn.
Toinen kirjastotapahtuma sen sijaan sai hieman empimään Mammutin ostamista. Tänne ei yksinkertaisesti mahdu enää yhtään kirjaa, enkä haluaisi kauheasti luopua vanhoistakaan. Kai se on pakko.

Hannu Taanila jututti Jörn Donneria. Meillä on muuten "Jörkan" kanssa synttärit samana päivänä.

Ykkönen 20 vuotta sitten

Ja syntymäpäivistä pääsenkin mukavasti maaliskuun huipputapahtumaan. Ykkösen 20-vuotisjuhlia vietettiin kotonani.

Tänään taas on Kolmosen 10-vuotissynttärit. Niitä juhlia ei tänä vuonna vietetä oikeaan aikaan, koska Esikoisen perhe pakkaa muuttokuormaa. On sitten tupaantuliaiset ja synttärijuhlat myöhemmin.











Taidan jatkaa sapattivuotta jatkossakin ja jäädä ihan oikealle eläkkeelle - ehkä - on tämä niin rattoisaa.


10 kommenttia:

  1. Sapattivuosiajatuksesi poikii selvästi monenlaista uutta. Se näyttää antavan erinomaisen mahdollisuuden hemmotella itseään uudella luovalla tavalla. Se näyttää myös muistuttavan, että itse asiassa itse on vastuussa siitä, mitä elämässä tekee - ja on tekemättä.

    Noista suksien ostosta tuli vau-efekti. Vaikka suksia en enää ostakaan, jäin heti miettimään, mitä vastaavaa tempausta voisin itse itselleni tehdä.

    Muuten, ei kai sinun hyllysi ole Lundiaa. Vai näyttääkö tuo hyllysi tutun tuntuiselta vain noiden kirjamäärien takia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset taas MM mukavasta kommentistasi! Työhuoneen hylly on Lundia. Olohuoneessa on vielä yksi kirjahylly, mutta yritän pitää sen siistimpänä :)

      Poista
  2. Lundia! Hyvä juttu! Kun katson tästä vasemmalle, näen juuri samanlaisen useampiosaisen samanväriseksi petsatun Lundian, joka on yhtä täynnä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lundia on hyvä juttu. Ainoa huono puoli, että ne tuppaavat täyttymään liiaksi ;)

      Poista
  3. Vapaalla ollessaan aika menettää sen kelloon katsomisen ja velvotteiden merkirtyksen. Saa mennä ja tulla mielnsä ja halujensa mukaan. Kun on mieluisaa harrastusta vapaallakin, niin mieli on on myös pirtsakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja eikö olekin merkillistä, vaikka ei edes vilkaise kelloon, niin se aika hurahtaa tuosta vain. Kamalaa huomata, että on unohtanut jonkun menon, joka kyllä on ollut kalenterissa ja puhelimessa ja... Ei lopu tekeminen maailmassa, mutta onko mun pakko tehdä ne kaikki tekemättömät! Voi, kun osaisi antaa itselleen armoa! Kyllä minä siitä saarnaan, mutta osaanko itse!

      Poista
  4. Luultavasti et tule pitkästymään, vaikka jatkaisit sapattia. Joskus on hyvä sulkea ovia takanaan ja katsoa, mitä uutta toisella puolella avautuu. Eläkeläinen saa jättää kiireen sinne oven taakse. Tekemistä kyllä löytyy, ja on ihana heittäytyä hankkeisiinsa ilman aikatauluja.

    Lundiasta: joko olet latonut kirjat kahteen riviin? Taakse voi piilottaa ne, joita ei raaski hävittää mutta ei juuri nyt lukeakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näyttää kyllä siltä, että pitkästymistä ei pääse tapahtumaan. Pikemminkin päin vastoin. Voiko saada stressiä myös vapaa-ajan menoista! Pakko vähän rajoittaa. Miten on niin vaikea sanoa EI KÄY kaikille kivoille jutuille! Luulisi, että tähän ikään olisi jo oppinut, mutta onpa jännää huomata, että sitä ainakin täytyy opetella lisää kaikessa tekemisessään.

      Kiitos muistutuksesta! Piti käydä tarkistamassa kirjahyllyn toinen rivi. Parille kirjalle voisi vielä löytyä tilaa, mutta varmaan kannattaisi inventoida ja viedä joitakin esim. kirjaston vaihtohyllyyn. Olohuoneen hyllyssä olenkin käyttänyt kahta riviä.

      Poista
  5. sapattivuotesi tuntuu alkaneen mielenkiintoisesti. tuo kirjahyllysi näyttää samalta ja niin kotoisalta kuin täälläkin huushollissa. kirjat vain ovat niin koukuttavia, et ei voi kuin hankkia aina vaan lisää, tältäkin reissulta mulle jäi käteen kolme:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilona, miten kirjahyllyillä onkin tapana noin rönsyillä! :)

      Poista