Huhtikuun askareita

Perjantaina sain delegoitua ystäväni siemenperunan hankintaan Hyötykasviyhdistyksen Helsingin Alku@Juuri -myymälään. Ohje kuului, että istukassipuleitakin saa tuoda, jos mahtuvat mukaan kyytiin. En käyttänyt minkäänlaista kiristystä enkä väkivaltaa. Ruokaa lupasin palkaksi. Ystävä soitti kaupasta, että täällä on vaikka mitä, tarviitko muuta. En tarvinnut, koska siemeniä on ennestään jo riittävästi. Toiveeni täyttyi ja mukaan mahtui kolme pussia istukassipuleita, ruoka-, puna- ja salottisipulia.

Rosamunda ja Lady Felicia -siemenperunoita.

Sunnuntaina istahdin kuistille taittelemaan loput perunapussukat. Tarvitsen niitä yhteensä 81 kpl. Kuistilla auringonpaisteessa urakka ei ollut ylivoimainen. Käsineet kädessä työskentely oli hieman poikkeavaa ja etenkin viimeinen vaihe, joka on muutenkin haasteellisin koko prosessissa, vaati hieman totuttelua. Hyvä puoli käsineet kädessä työskentelyssä oli, että kädet eivät likaantuneet painomusteesta.

Kuvassa näkyvät sakset eivät ole pussukoitten taittelussa tarpeelliset. Niitä käytin vain Jere-sarjakuvien leikkaamiseen. Sama sarjakuva tuntee joissakin lehdissä nimen Zits.

Lapsenlapseni Ykkönen asui luonani käydessään lukion viimeiset luokat. Meidän juttumme päivälehdessä oli Jere. Ykkönen ei tiennyt mitä alkaisi kirjoitusten jälkeen opiskella, vai alkaisiko ylipäätään mitään. Välivuosi on siinä tapauksessa hyvä hengähdystauko. Aloin tehdä Ykköselle välivuosilukemiseksi Jere-sarjakuvista leikekirjaa. Nyt täydennän sitä niin kauan, että vihko on täynnä. Kivaa puuhaa sekin. Saa itsekin hymähdellä kuvia leikatessa ja liimatessa.

Alppikärhön siemenperuukki

Kun pussukoitten väsääminen alkoi tympiä, kiertelin pihalla kameran kanssa. Hurjaa vauhtia lumet sulavat. 

Pari päivä sitten nämä jouluruusujen esivanhemmat olivat lumen peitoissa.

Puutarhamessuilta ostin stevian taimen, joka oli ihan terhakan näköinen. Liekö saanut kylmää, vai mikä syynä, ettei siitä enää ole teen makeutusaineeksi.

Nyt kannattaa käyttää jokainen päivä pihan tarkkailuun. Routa nostaa hankalia rikkaruohoja, kuten rönsyleinikkiä, heiniä ja voikukkia somasti maan pinnalle. Ämpäri kannattaa pitää mukana kierroksella. Pinsettiote peukalolla ja etusormella ja pian on ämpäri täynnä iljetyksiä, joita ei muutaman päivän päästä saati sitten kesän edetessä saa irti maasta kuin räjäyttämällä.