Miltä teistä tuntuisi

Minulla oli mielessä ihan toisenlainen postaus, mutta yksi puhelinsoitto muutti suunnitelmani. Laitan sen aikomani sitten joskus myöhemmin. Tänään olen ollut hieman allapäin. Radiosta tuli ihana musiikkikappale, joka 30 vuotta sitten herätti suuria tunteita. Kuuntelin samaa musiikkia nyt jo manan majoille siirtyneen ystäväni kanssa yhtenä uuden vuoden yönä.

Kesken muistelun soi puhelin, jossa erittäin miellyttävä-ääninen mies tarjoaa tuotetta, joka olisi käytettävissä kuolemani jälkeen. Miltä teistä tuntuisi, jos eläisitte elämänne ehtoota ja saisitte puhelun, jossa teille hyvänä asiakkaana tarjottaisiin tapaturmavakuutusta, jossa tapaturmaisen kuolemanne jälkeen omaisille maksetaan 65.000 €, hautauskuluja 3.000 € ja saldoturvaa luottokortillenne, josta tapaturmaisen kuolemanne jälkeen korvataan 1000 €? Niin, Pirkko miltä tällainen tarjous kuulostaa?

Itse hieman hämmennyin, mutta sitten minua alkoi naurattaa. En ottanut vakuutusta.

Huhtikuun askareita

Perjantaina sain delegoitua ystäväni siemenperunan hankintaan Hyötykasviyhdistyksen Helsingin Alku@Juuri -myymälään. Ohje kuului, että istukassipuleitakin saa tuoda, jos mahtuvat mukaan kyytiin. En käyttänyt minkäänlaista kiristystä enkä väkivaltaa. Ruokaa lupasin palkaksi. Ystävä soitti kaupasta, että täällä on vaikka mitä, tarviitko muuta. En tarvinnut, koska siemeniä on ennestään jo riittävästi. Toiveeni täyttyi ja mukaan mahtui kolme pussia istukassipuleita, ruoka-, puna- ja salottisipulia.

Rosamunda ja Lady Felicia -siemenperunoita.

Sunnuntaina istahdin kuistille taittelemaan loput perunapussukat. Tarvitsen niitä yhteensä 81 kpl. Kuistilla auringonpaisteessa urakka ei ollut ylivoimainen. Käsineet kädessä työskentely oli hieman poikkeavaa ja etenkin viimeinen vaihe, joka on muutenkin haasteellisin koko prosessissa, vaati hieman totuttelua. Hyvä puoli käsineet kädessä työskentelyssä oli, että kädet eivät likaantuneet painomusteesta.

Kuvassa näkyvät sakset eivät ole pussukoitten taittelussa tarpeelliset. Niitä käytin vain Jere-sarjakuvien leikkaamiseen. Sama sarjakuva tuntee joissakin lehdissä nimen Zits.

Lapsenlapseni Ykkönen asui luonani käydessään lukion viimeiset luokat. Meidän juttumme päivälehdessä oli Jere. Ykkönen ei tiennyt mitä alkaisi kirjoitusten jälkeen opiskella, vai alkaisiko ylipäätään mitään. Välivuosi on siinä tapauksessa hyvä hengähdystauko. Aloin tehdä Ykköselle välivuosilukemiseksi Jere-sarjakuvista leikekirjaa. Nyt täydennän sitä niin kauan, että vihko on täynnä. Kivaa puuhaa sekin. Saa itsekin hymähdellä kuvia leikatessa ja liimatessa.

Alppikärhön siemenperuukki

Kun pussukoitten väsääminen alkoi tympiä, kiertelin pihalla kameran kanssa. Hurjaa vauhtia lumet sulavat. 

Pari päivä sitten nämä jouluruusujen esivanhemmat olivat lumen peitoissa.

Puutarhamessuilta ostin stevian taimen, joka oli ihan terhakan näköinen. Liekö saanut kylmää, vai mikä syynä, ettei siitä enää ole teen makeutusaineeksi.

Nyt kannattaa käyttää jokainen päivä pihan tarkkailuun. Routa nostaa hankalia rikkaruohoja, kuten rönsyleinikkiä, heiniä ja voikukkia somasti maan pinnalle. Ämpäri kannattaa pitää mukana kierroksella. Pinsettiote peukalolla ja etusormella ja pian on ämpäri täynnä iljetyksiä, joita ei muutaman päivän päästä saati sitten kesän edetessä saa irti maasta kuin räjäyttämällä.

Pihalla huhtikuun 19.

Pihalla maa on vielä kovin märkää, joten Nokian uudet kumisaappaat ovat valmiusasennossa kuistin oven edessä, mikäli ikkunasta näkyy jotain kuvattavaa. Eilisen sateen jälkeen lumia on sulanut paikoitellen lisää. Aamukurkistus ikkunasta, kamera esiin ja saappaat jalkaan.

Tämä suloinen jouluruusun siementaimi on ensimmäisenä tullut esiin. Lumen alla on vielä sen esivanhemmat, vuonna 2000 Virosta hankitut kaksi ensimmäistä jouluruusuani.

Jouluruusu Helleborus orientale 'Bue Lady' on jo sinnitellyt muutaman päivän. Se on viimeisin jouluruusuhankintani Ruotsista vuonna 2010.

Lipstikat puskevat tehakkaasti läpi routaisen maan.

Hemlokki-aarteeni on hieman latvasta kärsinyt.

Kasvimaa saa vielä odottaa kevään etenemistä. Edessä olevaan kolmeen lavaan istutin viime syksynä valkosipuleita ja valkosipulien itutaimia. Valkosipuleille on nyt oma rajattu paikkansa. Silti niitä nousee sieltä täältä pitkin kasvimaata.

Perunan kasvattajalle

Kevät on kotipuutarhurille kiireistä aikaa ja menee ohi hujauksessa, jos ei ryhdy toimeen ajoissa.

Lumikellojen takana näkyvät tulppaanit olivat pari päivää sitten lumen peitossa.

Tässä esimerkki peräkkäisinä päivinä otetuista kuvista, jossa lumen sulaminen on tapahtunut melkein huomaamatta. Pian pääsee haravoimaan, joten sitten ei enää ehdi tehdä sisähommia.

Olen vanhassa blogissani kertonut perunan esikasvatuksesta ja etukäteisvalmistelusta, johon voi ryhtyä jo nyt. Ajattelin laittaa tänne koko prosessin, ettei sinun, oi kallis lukijani, tarvitse linkkailla 1) perunapussukan valmistukseen, 2) idättämiseen, 3) varhaiskylvöön ja 4) perunan istutukseen lopulliselle paikalleen. Ryhtymällä toimeen jo nyt, ei tule sitten kiire. En mene vannomaan, aikaistuuko perunasato esikasvatusmenetelmällä. Pihallani maa on märkä pitkälle toukokuun loppuun, että minulle tämä esikasvatusvaihe sopii hyvin. Mökillekään ei välttämättä ehdi perunan istuttamisen aikoihin, mutta pusseissa ne saavat rauhassa kasvaa ja ne on helppo kuljettaa astioissaan.

Perunapussukoiden valmistus tapahtuu samalla tavalla kuin kompostipussien taittelu, paitsi perunoille riittää pienempi pussukka sivun kokoisesta sanomalehdestä, aukeaman asemesta. Sanomalehden kokoisen sivun voi taitella ainakin kolmella eri tavalla. Minusta vasemman puoleinen on paras. Keskimmäinen on turhan leveä, eikä niitä mahdu alustalle kuin muutama. Oikean puoleinen on liian pieni.

Kannattaa tehdä pusseita tarpeeksi paksuja, koska viljelmä kannattaa silloin tällöin kastella. Lisäksi istuttaminen lopulliselle kasvupaikalle on helpompaa, kun pussit eivät hajoa niin helposti. Mielestäni 2 aukeamaa eli 4 sivua on hyvä paksuus.

En laittanut tähän erikseen perunapussukan taitteluohjetta. Menetelmä on siis sama kuin kompostipussin taittelu:

Kompostointipussin taitteluohje

1. Ota sanomalehden aukeama. Kerrostaloasukkaan kannattaa laittaa kaksi aukeamaa päällekkäin. Näin pussista tulee tukevampi ja pitää kosteuden paremmin sisällään.
2. Taita lehden alaosasta 1/3 (yksi kolmasosa).
3. Käännä lehti toisin päin (esim. myötä- tai vastapäivään). Äsken ollut päällimmäinen osa on nyt lattiaa vasten, mutta lehden yläosa on edelleen itsestäsi poispäin.
4. Taita nyt vasen reuna 1/3 .
5. Käännä oikea reuna äsken taitetun vasemman käännöksen ja alataitteen väliin.
6. Käännä pussukan alkio ylösalaisin ja ympäri siten, että taitoksen ohuempi osa eli sanomalehden yläosa on nyt itseesi päin.
7. Taita tämä ohuempi osa taitoksen sisään (vaatii hieman kärsivällisyyttä, ettei taitos repeä). Siitä muodostuu pussin pohja.
8. Voila! Työnnä kätesi yläosaan ja katso! Pussi on valmis.

Perunat idätetään valossa. Itse aloitin idättämisen huhtikuussa (kuva 8.5.), pussin pohjalle multaa ja peruna, perunoitten päälle multaa.

Peruna on puskenut näin komeat lehdet 21.5. (vasen kuva ylhäällä) Toukokuun lopulla istutin perunat kunnostettuun perunapenkkiin (oikea ylhäällä). Heinäkuun alussa melko komea kasvu (vasen alhaalla) ja heinäkuun lopulla päästiin herkuttelemaan (oikea alhaalla).

Sapattivuoden 3. kuukausi

Sapattivuoden 3. kuukausi vapaaehtoistyöstä kiisi ohi, etten ehtinyt keskittyä kirjoittamiseen.

Kuukausi on ollut täynnä mielenkiintoisia tapahtumia. Olen nauttinut myös täysin siemauksin päivistä, jolloin ei ole ollut kiirettä minnekään. Aurinko houkuttelee ulos, mutta nyt on muistelun vuoro.

Ostaa päräytin sukset ja monot vuosien hiihtotauon jälkeen. Pääsiäisen aikaan oli upeita päiviä ja hiihtelin mökillä järven jäällä. Reipas ulkoilu virkisti kehon ja mielen ja antoi vastavuoroisesti jopa 10 tunnin yöunet.

Ihmettelin mökkipihalla jälkiä lumessa. Karhu vai ahma? Kengän jäljet ovat omani.

Olen ulkoillut jonkin verran myös kotikulmilla. Välillä pitää pysähdellä kuvaamaan kauneutta.

Joululahjaksi sain Kuopukselta liput Johanna Kurkelan konserttiin Leppävaaran Sellosaliin. Sattuikin hyvin, koska Johanna konsertoi myös kotipaikkakunnalla, mutta samaan aikaan (kuten yleensä aina) oli toinen mielenkiintoinen tapahtuma.

Kirjastossamme on usein tosi hienoa tarjontaa. Kävin kuuntelemassa avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojaa. Ostin hänen palkitun kirjansa Kaiken käsikirja. Ei ongelmaa, kirja on pieni, vaikka ei mahdukaan kirjahyllyyn.

Toinen kirjastotapahtuma sen sijaan sai hieman empimään Mammutin ostamista. Tänne ei yksinkertaisesti mahdu enää yhtään kirjaa, enkä haluaisi kauheasti luopua vanhoistakaan. Kai se on pakko.

Hannu Taanila jututti Jörn Donneria. Meillä on muuten "Jörkan" kanssa synttärit samana päivänä.

Ykkönen 20 vuotta sitten

Ja syntymäpäivistä pääsenkin mukavasti maaliskuun huipputapahtumaan. Ykkösen 20-vuotisjuhlia vietettiin kotonani.

Tänään taas on Kolmosen 10-vuotissynttärit. Niitä juhlia ei tänä vuonna vietetä oikeaan aikaan, koska Esikoisen perhe pakkaa muuttokuormaa. On sitten tupaantuliaiset ja synttärijuhlat myöhemmin.

Taidan jatkaa sapattivuotta jatkossakin ja jäädä ihan oikealle eläkkeelle - ehkä - on tämä niin rattoisaa.