Valkoisia kukkia

Kevät oli tänä vuonna pari viikkoa myöhäisemmässä kuin viime vuonna. Ensimmäisenä huhtikuussa kukkivat tänä keväänä lumikello ja krookus

. 

Komea valkoinen jouluruusuni, joka yleensä aloittaa kukintansa aikaisin oli hävinnyt ja ja vain pienessä siementaimessa oli pari kukkaa kuvattavaksi vasta toukokuun alussa.

Ihana lumikki Sanguinaria canadensis 'Multiplex'

Innolla odotin mahtaako viime vuonna Virosta ostamani lumikit olla hengissä. Ensin ilmaantui pari pientä piippaa ja olin hieman pettynyt, kun kukat olivat yksinkertaiset ja aika vaatimattomat. Olin ostanut myös kerrattuja ja toivoin, että takana myöhemin ilmaantuvat piipat olisivat niitä. Kyllä olivat!

Kolmilehdet eivät minulla tahdo oikein menestyä, mutta pari yksilöä on sentään hengissä.

Kirjopikarililjatkin lisääntyvät ja vaeltavat pitkin pihaa. Tämä valkoinen on tullut ulos penkistä tekemään tuttavuutta taponlehden ja suikeroalpin kanssa.

Valkoinen sinikämmen Glaucidium palmatum yllättää iloisesti joka vuosi. Muutamassa vuodessa puska on vain komistunut ja nyt on yksi pieni siementaimikin ilmaantunut rinnalle.

Lapinvuokko Dryas x suendermannii kasvaa kuivassa lämpimässä etelärinteessä ja hivenen jopa levinnyt. Suloiset kermanvalkoiset kukat ilahduttavat touko-kesäkuussa.

Ihanan herkullinen keltainen luumu kukkii tänä kesänä ensimmäistä kertaa runsaahkosti.

Arovuokko Anemone sylvestris on viihtynyt syreenin alla ja hiukan lisääntynytkin. Tuolla paikalla se saa levitä ihan mielellään ja kilpailla vuohenputken kanssa elintilasta.

Valkoinen iiris on tainnut pitää välivuoden, kun en muista viime kesänä nähneeni siinä kukkaa. Nyt niitä on kuitenkin kolme.

Illan hämyssä kävin kuvaamassa lisää valkoisia

Marja-aronia

Raparperi

Saksankirveli

Syreeni

Mansikka on aika kiva maanpeitekasvi. Se leviää niin runsaasti, että taidan vielä kokeilla sitä kadun puoleisessa hiekkarinteessä.

Piha kesäkuussa

Jos on kadun puolella tehty kovasti töitä, niin ovat nämä ihanaisenikin näyttäneet taas, että kyllä se pienikin maasta ponnistaa.

Hetki sitten, muuripenkki oli aika paljas, mutta kesäkuun alussa jo näin rehevä. Ensin kukkivat jouluruusut. Nyt niiden komeat vihreät lehdet täyttävät erilaisten kuunlijojen kanssa penkin. Ja onhan siellä kuolanpioni avautumassa sekä pioni ”Kesähamosen” muutama kukka jäljellä. ”Kesähamosen” pääkukinta on toukokuussa. Sen sijaan pioni ”Shirley Temple” kukkii vasta heinäkuun puolella.

Kuolanpioni on aika mukavan kokoinen puska. Viikon verran se jaksaa sinnitellä nupuista täyteen kukoistukseen.

Iirispenkki Iirispenkki kesäkuun puolivälissä (13.6.)	Ensimmäisenä ennätti kukkaan tämä pikkuinen (7.6.)
Pari päivää myöhemmin valkoinen (9.6.)	Sama valkoinen päivää myöhemmin eri valaistuksessa
Tämä aukaisi kukkansa samana päivänä kuin ylläoleva valkoinen (9.6.)	Viereinen päivää myöhemmin eri valaistuksessa

	Vaaleansininen 11.6.
Vaaleansininen sai kaverin 13.6.	11.6.
Tällainen ilmestyi 13.6.

Viimeinen pikku-iiris puhkesi kukkaan 17.6.	Kahden viikon ajan riitti iirispenkissä kuvattavaa

Kiire näyttää kurjenmiekoillakin olevan. Tänä vuonna ne aloittivat viikon myöhemmin kuin viime vuonna.

Eli 17.6. osa jo kuihtunut, osassa uusia kukkia. Suuret iirikset antavat odottaa heinäkuu puolelle.Vielä ei näy edes nuppuja. Se musta on upea. Tuleekohan siihen kukkia tänä vuonna?

Runebergin vieressä oli tällainen upea "merirosvolaiva"

Välillä käytiin Kolmosen (12 v) ja Nelosen (11 v) kanssa Ms. J. L. Runebergillä Porvoossa.

Juhannus tuli ja meni. Syreenin tuoksun voi miltei tuntea vielä kuvastakin. Ja juhannusruusun.

Joutsenpariskunta on palannut	Toinen vävykulta vuolee tikkuja loimulohen kiinnitykseen
Ensimmäinen vävykulta toimii pääkokkina	Loimulohta, uusia perunoita ja salaattia. Nam!

Mökillä yksi juhannuksen perinneruoka, loimulohi on vain niin hyvää ja valmistuskin katsomisen arvoinen. Toinen vävykulta vuolee puutappeja ja tekee tulet ja toinen toimii pääkokkina. Mikäs minulla ollessa. Hyvänä pitävät.

Ostin taas mökille huovinkukkia, kun viime kesänä olivat niin helppohoitoisia. Krassejakin ostin, kun en viitsinyt siemenestä kasvattaa.

Idänunikko Papaver orientale 'Ida Magun'

 Idänunikko Papaver orientale 'Ida Magun' vaatii jo oman otsikon.

Kesäkuun puolessa välissä huomasin yhdeksän hervottoman suurta nuppua

Tänään kukan musta sisus on jo kovasti liannut...	...hennon vaaleanpunaisen
mutta kauempaa katsoessa se on vielä varsin sievä

Kesäkuun puolessa välissä huomasin yhdeksän hervottoman isoa nuppua. Jännitti, ehtiikö kukkia ennen kuusen kaatoa. Ehti. Joka aamu ensimmäisenä ihailin näkyä ja tietysti lähempää kameran kanssa.

Siemenkodatkin ovat sitten myöhemmin ihan näyttävän näköisiä.

Akileija

Akileijoillekin voisi laittaa oman otsikon. Aikaisemmin yritin kovastikin niitä kasvatella, mutta varmaan joku sääski teki tuhojaan ja kukinta oli aika vaatimatonta. Tänä vuonna erivärisiä ryhmiä on komeassa kukassa siellä täällä. Kaverit ovat pyytäneet siemeniä, joten merkkasin värit langoilla, niin osaan erotella ne värin mukaan, kunhan kypsyvät. Toisaalta akileijat risteytyvät kovin helposti, että siemenistä ei välttämättä tule samanvärisiä kuin vanhempansa.

Amerikanjalava

Hamlattu amerikanjalava on voimakkaassa kasvussa. Vuosikasvu saatta olla parikin metriä.

Hyötykasveja

Kassiperunat kesäkuun alussa	Kaupan ruukkusalaatti istutettu kasvimaalle
Kompostin kääntö vaiheessa	Tänään kasvimaa näyttää tällaiselta. Keinu on siirretty tänne kuusen kaadon tieltä, mutta ihan hyvä paikka tämäkin.
Kasvimaa toiselta suunnalta	Sielläkin iiriksiä

Perunoita minulla on monessakin paikassa, mutta kassiperunat ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa kokeilussa. Vartta ainakin tunkee reilusti.

Kaupasta ostetut ruukkusalaatit nahistuivat aluksi, mutta ovat tänään jo pirtsakan näköisiä.

Kompostin kääntö kuuluu joka kesä ohjelmaan. Hyvää multaa saa kasapäin, eikä ihan alvariinsa tarvitse käydä multakaupassa.

Kasvimaa toiselta suunnalta. Sielläkin iiriksiä, vähän toisenlaisia. Kun ihan tarkkoja ollaan, niin minulla on aika paljon iiriksiä, enkä aikoinaan kovastikaan noteerannut koko kasvia. Joo, kyllä olen tykästynyt niihin.

Sormustinkukat iirispenkissä

Nyt kun pikkuiirikset ovat kukkineet ja isojen kukintaa saa vielä odotella, annan noiden sormustinkukkien kehittyä rauhassa. Ihan näyttäviä nekin.

P.s.
Yhtä kuvaa klikkaamalla, saat näkyviin koko tämän postauksen kuvat suurennettuna.