Lapaset kirjoneuleena

Vaihteeksi neuloin muutamat lapaset, kun löysin Niina Laitisen suunnittelemien Metsäretket-lapasten neulontaohjeen. Polvisukkiinkin olisi ohje, mutta ryhdyn puuhaa vain, jos lapsenlapset vaativat.

Amerikanjalava

Ensilumen aikaan lokakuussa amerikanjalavassa oli lehdet vielä tiukasti kiinni. Vuosikasvut ovat pitkiä ja notkeita, joten painava lumi saa oksat kumartamaan. 

Parin päivän päästä lumien sulettua, oksat näyttävät joustavuutensa - pystyssä jälleen. Taipuu, vaan ei taitu.

Joulukuussa lehdettömistä oksista näkee valtavan vuosikasvun. Puun alla kasvaa havukasveja, jotka niinikään olen kasvattanut siemenistä.

Tammikuun lopulla tai helmikuun alkupäivinä leikkaan puun vuosikasvut.Vuosien saatossa leikkauskohtaan muodostuu pallomainen rypäs, josta seuraavana keväänä uudet silmut puhkeavat.

Maaliskuussa 2014 olen kertonutamerikanjalavastani, jonka olen kasvattanut siemenestä ja miksi leikkaan vuosikasvut (menetelmää kutsutaan hamlaukseksi).

Toukokuun lopulla pallukasta pilkistää uudet silmut.

Amerikanjalava kesäkuussa. Läheltä katsoessa näkyy vielä leikkauskohta.

Kesäkuun lopulla oksat alkavat olla jo aika tuuheita.

Elokuussa puu peittää jo leveillä oksillaan hyvän varjostuksen, eikä leikkaustakaan enää näe.

Koripaju

Lokakuussa vieressä kasvata koripaju ensilumen aikaan näyttää myös mallia, miten taivutaan, vaan ei taituta. 

Koripaju pari päivää lumien sulettua.

Ja voittaja on...

Sukka nro 1:n villasukka-arvonnan voittaja on Anja Lampinen

Sukka nro 2:n villasukka-arvonnan voittaja on Tanja D

Voittajiin on otettu yhteyttä.

Osallistujia oli kaikkiaan 20, mutta yksi henkilö osallistui kahdella arvalla. Ja koska sitä ei ollut säännöissä kielletty, tuli arpojen määräksi 21, eli 12 kpl punaisiin ja 9 kpl harmaisiin sukkiin.

Kuvasarjassa näkyy huolellinen valmistautumiseni arvontaan. Kirjoitin kaikkien osallistujen nimet OpenOfficen Calc -taulukkoon. Muotoilin tekstit, taulukon sarakkeen leveyden ja korkeuden saman suuruisiksi. Leikkasin liuskat ja pyöritin ne sukkapuikon avulla somiksi palleroisiksi. Tallensin kummankin sukkaparin arpaliput erikseen peltisiin rasioihin Onnettaren vierailua silmällä pitäen.

Arpajaispäivänä peltirasioiden sisältö kaadettiin erikseen Onnettaren hattuna toimivaan myssyyn. Sieltä Onnetar tai oikeammin Onnihenkilö poimi voittoarvat.

Onnea voittajille!

Enteriläisenä

Kun elää vanhaksi, ehtii nähdä ja kokea monenlaista. Yli 20 vuotta on elämääni kuulunut Enter ry, ikäihmisten tietotekniikkayhdistys. Olen ollut Enterin jäsenenä sen perustamisesta alkaen (1997). Ensin varatilitarkastajana, sitten rahastonhoitajana ja viimeisenä luottamustehtävänä siellä toimin jäsensihteerinä. Jäsensihteerin pestistä tykkäsin kovasti. Siinä oppi tuntemaan ainakin nimeltä paljon silloisia enteriläisiä.

Jäseniä oli niihin aikoihin n. 250. Nyt hieno joukkomme on kasvanut valtavasti (yli 850), kun vihdoin jokunen vuosi sitten vapaaehtoistyö sai lisää näkyvyyttä, hyviä yhteistyökumppaneita ja ennenkaikkea rahoitusta, jolla yhdistys sai palkattua upeita henkilöitä hoitamaan kaikkea sellaista, mihin vapaaehtoisten rahkeet eivät riittäneet.

Vapaaehtoisena vertaisopastajana (tietokone ja kännykät) toimin 12 vuotta. Vaikka pidin myös opastustehtävistä, tulee jossain vaiheessa raja vastaan ehkä väsymyksenä. Silloin kannattaa miettiä jälleen kerran, mitä elämältään haluaa. Minä päätin lopettaa opastamisen, mutta jäsenenä aion pysyä, koska Enter ry järjestää myös paljon mukavaa yhdessäoloa ja kivoja tapaamisia. Kavereilta saa edelleen hyviä vinkkejä tietokoneisiin ja kännyköihin liittyen.

Viime vuonna sain osallistua yhdistyksen hienoon 20-vuotisjuhlaan Helsingin kaupungintalon juhlasalissa, josta kuvakertomus Enterin Ikinörtti blogissa.

Viimeisin tapahtuma oli Taidekoti Kirpilään tutustuminen, jossa meille oli järjestetty todella mielenkiintoinen queer-opastus (”Kirpilän taidekokoelman teoksia tarkastellaan uusista, heteronormatiivisia perinteitä rikkovista näkökulmista. Sateenkaaren väriseen...”)

Maistiaisiksi muutama kuva näyttelystä. 

Mattas-huone Raimo Saarisen (s. 1984) Neosgaia

 Yllä Albert Edelfelt (1854 - 1905) Zachris Topeliuksen muotokuva 1889, alla Hugo Backmansson (1860 - 1953) Venäläinen sotilas, 1880-90 -luku

Yrjö Saarinen (1899-1958) Kukka-asetelma (Daalioita) 1953

Maria Wiik (1853-1928) Ohdakkeita (1898)

Vanhassa blogissani Hallittua kaaosta, olen kirjoitellut aika paljon ajastani Enter ry:ssä. Hallittua kaaosta -blogin oikeassa reunassa olevasta tagipilvestä kohdasta Tietokoneasioita ja Vapaaehtoistyö löytyy juttujani, jotka tavalla tai toisella liittyvät Enteriin. Ihmettelin itsekin, miksi olin joihinkin kirjoituksiin laittanut em. tägit, mutta huomasin sitten, että kommenteissa saattoi olla aiheeseen liittyviä pohdintoja. Oli oikeastaan aika mielenkiintoista muistella näitä menneitä, joista osa oli jo painunut kauas taka-alalle.

Laitan tähän muutaman linkin ja lyhyen selostuksen, koska blogistani niitä voi joutua etsimään kohtuuttomasti, vaikka siellä se tägipilvi onkin:

Muisteluita ja ajatuksia blogikurssilta (8.12.2008). Pitkähkö selostus miksi ylipäätään aloin kirjoittaa blogia.

Kurssia pukkaa (30.9.2009). Olinpa unohtanut, että olimme noin sitoutuneita. 5-6 kurssipäivää viikossa vapaaehtoistyötä, alkaa jo tuntua työltä. Enpä ihmettele, että aloin silloin jo miettiä lopettamista.

Kunpa vielä jaksaisin (21.11.2009) on pieni huokaus.

Kirjoitus Papunet (9.12.2009) kertoo hieman Enterin tarjoamasta yhdestä koulutusmallista. Valitettavasti kaikki kirjoituksen linkit eivät enää toimi, mutta jos asia kiinnostaa, varmaan google auttaa ja tietenkin Enterin jäsenenä kuulet muistakin kouluttautumismahdollisuuksista. Lapsuuden muistovihkon kirjoitus ”Oppia ikä kaikki” toimii koko ihmiselämän, jos niin haluaa.

Kirjoituksessa Aikavaras (28.3.2010) alkaa jo näkyä vapaaehtoistyön ikävä puoli ja harmistus.

Jokaisella on oikeus omiin kiireisiinsä (7.1.2011) aihe, joka on joskus saanut itseni lähes raivon valtaan. Kirjoittaminen on silloinkin helpottanut pahaa oloa.

Opinkohan koskaan (9.10.2011) kertoo stressaantumisesta vapaaehtoistyössä.

Kalastelua (28.4.2010) postauksessa on juttua aina niin ajankohtaisesta pishingistä. Kirjoituksen lopussa huomaamaton Tietoturvan artikkelin linkki, joka yllättäen toimii vieläkin (10 perusvikkiä, miten voi välttää huijatuksi tulemisen).

Kategoria (16.6.2011) juttu on sanaston osalta historiaa. Kirjoituksessa on pohdintoja, miksi blogisivu voi näyttää oudolta. Nykyään kategoriasta käytetään esim. tägipilvi, tunniste yms ilmaisua.

Erilaisia vierailuja enteriläisten kanssa:

Messumatka Tampereelle (1.10.2010) ja kauhean pitkä selitys tarpeettoman esineen hankkimisesta. Just tänä vuonna annoin hierontalaitteen pois kotoa pölyttymästä.

Vierailu Kansalliskirjastoon (9.12.2010)

Vierailu näkövammaisten palvelu-ja toimintakeskus Iiriksessä (2.2.2011)

Vierailu Nokian pääkonttoriin (5.4.2011)

Arpajaisvoittoni

Ei, vielä ei ole villasukka-arvonnan vuoro. Se on vasta Ystävän- ja Voitonpäivänä 14.2.

Osallistuin näet itse Kokit ja Potit -ruokablogin kilpailuun, jossa arvottiin Soyappétit Meals -tuotepaketteja. Houkutteleva Vegeburgersalaattiohje innoitti osallistumaan. Syntymäpäivänäni 5.2. sain noutaa postista voittopakettini. Ensimmäiseksi varmaan kokeilen vegeburgersalaattia. Kiitokset!

Taiteilijoiden Kalevala – Ajan kaikuja Tokio, Berliini, Kerava

Keravan Taidemuseo Sinkassa avautuu taas upea näyttely Taiteilijoiden Kalevala, Ajan kaikuja. Upeita teoksia pääsee ihailemaan 27.1. - 15.4.2018.

Kukitettuja taitaiteilijoita ja Keravan taidemuseon johtaja Arja Elovirta

Maistiaisia avajaisista:

Hideki Iinuma, Ilmatar, 2017

Leijuvia veneitä jäi tuijottamaan lumoutuneena.

"Kustaa Saksi (s. 1975) on Amsterdamissa asuva suomalainen tekstiili- ja kuvataiteilija. Viime vuosina hän on suunnitellut jacquard-tekniikalla valmistettuja kuvakudoksia, jossa valve- ja unimaailma sekoittuvat surrealistiseksi todellisuudeksi. Hänen alkumunansa pinta on kuin sammon kirjokansi - ..."

Tomoko Konoike: Tuulen tarina

Tomoko Konoike Vaivainen (Lepakot) Kirjailu, sekatekniikka

Tomoko Konoike lumosi avajaisissa monella tapaa eri tekniikoillaan. Hän jopa lauloi ja sai kutsuvieraat hyräilemään kalevalaista sävelmää. Tiedättehän sen tutun: ”Varje- -le va- -kainen Luo- - -ja, kaitse kaunoinen Ju- - ma- - -la, o- - -le puolla poiki- - e- - - si, aina laste- - - si a- -pu- - -na. Aina yöllis-nä tu- - - ke- - -na, päivällisnä varti- - -a- - -na!”

”Yusuke Asai (s. 1981) tunnetaan muraaleistaan, jotka hän maalaa paikallisella maa-aineksella. Kalevalassa häntä kiinnostivat Kullervon ja Antero Vipusen tarinat. Hänen seinämaalauksessaan keravalaisten keräämä savi ja suomalainen multa yhdistyvät Japanin maan väreihin. "On surullista, että joudun pyyhkimään teokseni kerta toisensa jälkeen pois, mutta luonnon näkökulmasta pysyvyys ei ole luonnollista. Luonnossa kaikki on väliaikaista ja muuttuvaa."”

Kaadettu tammi kosketti minua erityisesti, koska tällä viikolla pihaltani kaadettiin 50-vuotias tammi. Mytologia ei ole totta, mutta yhdennäköisyyttä todellisuuteen ei voi kieltää.

Villasukka-arvonta

Koskaan aikaisemmin en ole järjestänyt blogissani arpajaisia. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 10 vuotta ensimmäisestä blogikirjoituksestani, jonka julkaisin Vuodatuksessa nimellä Hallittua kaaosta. Moni on kuitenkin käynyt klikkaamassa sen ja tämän Bloggerin Vallattoman mummelin sivuja yllättävän usein, joten päätin nöyräksi kiitokseksi lukijoilleni järjestää villasukka-arpajaiset.

Säännöt ovat yksinkertaisuudessaan seuraavat: Käy kommentoimassa haluatko osallistua 1. vai 2. sukan arpajaisiin. Laita nimesi tai nimimerkkisi kommenttiin yhteydenottoa varten. Jos kommentteihin vastaaminen ei jostain syystä onnistu, niin voit laittaa osallistumisesi myös sähköpostiin vallatonm@gmail.com

Arvonta päättyy 14.2.2018 Voiton päivänä :), jolloin ilmoitan blogissani voittajat ja otan heihin yhteyttä sähköpostitse, jos se on minulle ilmoitettu tai ilmoitetaan voiton julistuksen jälkeen.

Sukka 1.

1. viininpunaiset villasukat koko 38 puikot 4, lanka 7-veljestä. Sukassa on erittäin löysä resori, joten ei taatusti kiristä.

Sukka 2.

2. harmaat villasukat koko 38 puikot 3½, lanka 7-veljestä.

Selasin vanhaa blogiani ja juutuin muistelemaan. Laitain muutaman linkin, jos yhtään kiinnostaa:

Ensimmäisessä postauksessa 15.9.2008 on selvitys, miksi valitsin blogin nimeksi Hallittua kaaosta.

Toisessa postauksessa esittelen kaikkein arvokkaimmat aarteeni eli mummon mussukat. Aika monta juttua näistä aarteistani löytyy blogin oikean puolen luettelosta: Mummon mussukat, jossa näkyy vain otsikot aiheesta. Kieltämättä työlästä. Ehkä kuitenkin on helpompi klikata tagipilven saman nimistä otsikkoa, jolloin näkee vähän jutun alkua.

Sitten joulukuussa 2008 avasin vähän enemmän sitä, miksi ylipäätään aloin kirjoittaa blogia.

Helmikuussa 2012 on jo mielestäni unohtunut juttu vapaaehtoistyöstä, joka hieman sai mietteliääksi. Elämänhallintaa.

Tagipilvestä löytyy lisäksi matkakertomuksia, piha ja puutarha, vapaaehtoistyö, käsitöitä jopa ruokia ym.