Kypros, Larnaka - Pafos

Tiistaipäivän retki Larnaka - Pafos, on merkitty oranssilla karttaan. Paluumatkalla piti tehdä kaksi ylimääräistä koukkausta Kantousta Omodokseen (lounas) ja Limasolista Monagriin (munkkeja, mehua ja pontikkaa), mutta kuljettajamme ehdotti karttaan merkittyä sinistä reittiä Mandriasta vuoriston kautta Monagriin ja sieltä Limasolin kautta takaisin Larnakaan.

Matkatoimisto ei muuten tarjonnut retkillemme suomenkielistä opasta, vaan meidän Aunepa hankki sellaisen Suomesta hyvien suhteiden avulla. Aivan upea Helena, joka on asunut Kyproksella 33 vuotta oli kahden päivän ajan oppaanamme. Saimme rautaisannoksen tietoa saaren historiasta tähän päivään asti ja kaupanpäälliseksi kuulla kiehtovia tarinoita kreikan mytologiasta.

Pafos

Kauimmaiset kivet meressä on tarun mukaan Afroditen syntymäpaikka

Kyproksen tasavallan 1. presidentin patsas Pafoksessa

Ensimmäinen pysähdys- ja valokuvauspaikka Petra tou Romiou, Afroditen syntymäpaikka. Matka meni nopeasti mielenkiintoisia tarinoita kuunnellessa ja maisemia katsellessa. Sitten oltiinkin jo Pafoksessa. Bussin ikkunasta ehdin kuvata arkkipiispa Makarioksen, Kyproksen ensimmäisen presidentin (1960 – 1977) patsaan.

Bussi vei meidät arkeologiselle alueelle. Siellä kohteemme oli Dionysoksen talo, jossa kuljettiin puusiltoja pitkin ihaillen kaivauksissa löydettyjä mosaiikkilattioita mielenkiintoisilla tarinoilla höystettynä.

Dionysoksen talon puusillat mosaiikkilattioiden katseluun	Riikinkukko
Thisbe ja Pyramus	Icarius, puolipukeinen Acme ja Dionysos
Icarius ja ensimmäiset viininjuojat. Juo hyvin ja ole onnellinen. Juo viisaasti ja kohtuullisesti, ei näin	Apollo ja Dafne ja tämän muuttuminen laakeripuuksi

Geometrisiä kuvioita

Geometrisiä kuvioita, ei köynnös vaan tummia ja punaisia neliöitä

Eros suuttui Apollolle ja lupasi näyttää, mihin hänen nuolensa kelpasivat. Hän ampui Apolloon kultaisen, rakkauden nuolen, jolloin Apollo rakastui ensimmäiseen vastaantulijaan, joka oli joenjumalan Peneioksen kaunis tytär. Dafneen hän ampui lyijyisen, vihan nuolen. Epätoivoissaan Apollon lähentymistyrityksistä Dafne pyysi hädissään isäänsä pelastamaan hänet, koska olisi parempi kuolla tai muuttua muuksi kuin joutua Apollon käsiin. Näin Dafne muuttui laakeripuuksi. Apollon lempi kohdistui sitten ihmeteltävän kauniiseen laakeripuuhun, jonka lehviä hän siitä pitäen kietoi päänsä ympärille. (Lyhennelmä Claes Lindskog: Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja)

Dionysoksen taloon tutustumisen jälkeen oli mahdollisuus kierrellä satama-alueen kojuissa tai nauttia virvokkeita. Jätski oli hyvää ja vesipullo tarpeen.

Kuninkaitten hauta-alue Kuninkaitten hauta-alue, suuri arkeologinen kaivausalue	Kohta laskeudumme alas hautaan
Rohkeasti alas hautaan	Hautakammion katon kuvioita, hometta?
Hautakammiossa	Kurkistus toiseen kammioon

Ylösnouseminen haudasta

Maan päällä jälleen

Lyhyt ajomatka bussilla seuraavaan arkeologiseen kohteeseen eli Kuninkaiden haudoille.

Kymmenen askelta alas hautaan ja saman verran takaisin.

Ylösnouseminen haudasta

Matka jatkuu kohdi Omodosin kylää Bussimme oli aika pitkä	Taitava bussikuski
Kapeikkoja tiessa	Kääntöpaikka
Vähän eteenpäin kohti seinämää	Vähän pakittamista

Taas eteenpäin. Toivottavsti mutkasta ei tule ketään!	Vähän vielä taaksepäin, hyvin menee
Oikaisua hivenen	Ja voilà, aplodeja kuskille!

Haudasta nousemisen jälkeen alkoi matka kohti Omodosta, lounaspaikkaan. Kuljettajan piti ajaa risteyksen ohi paikalle, jossa bussin voitiin kääntää. Mutka oli niin jyrkkä ja nousua sen verran, että bussin pohja olisi ottanut kiinni. Kääntöpaikka ei ollut oikeasti kääntöpaikka, vaikka kuvasta niin voisi luulla. Tien kohdassa oli sen verran tilaa, että taitava kuljettaja pystyi muutaman kerran vekslattuaan kääntämään bussin takaisin tulosuuntaan. Kuljettaja tiesi, miten toimia.

Matka jatkuu ylöpäin	Näistä keltaisista marjoista tehdään hilloa tai maustetta. Mitä lienevät? Ei näytä sumakilta.
Viininkorjuu täydessä käynnissä	Auto on lastattu? - viinirypäleillä!

Viininkorjuu täydessä käynnissä.

Omodos. Olikin jo nälkä

Nämä eivät näytä kauhean herkullisilta

Ruokailu Omodosin kylässä

Monagri Mahtavan upeita, isoja viiniruukkuja Monagrissa	Korukauppa
Kyproslaisia makeisia	Katossa roikkuvat eivät ole makkaroita, vaan mehuhyytelöön kostutettuja manteleita.

Matka jatkui kohti Monagrin kylää. Siellä osa porukasta kävi tutustumassa paikalliseen kirkkoon, mutta minulla ei ollut huivia peittämään käsivarsia, joten kiertelin kujilla ja ostin kaikenlaista tarpeetonta.

Mummelin neulapitsi maksoi n. 10 - 15 €. Hän sai melko monta valmistamaansa kaupaksi porukallemme ja oli varmaan tyytyväinen päivän tienestiin. Hymy ainakin irtosi herkästi.

Munkkeja ja hilloa leivän päälle	Pihan mänty
Pieni kappeli, jossa seurakunnan paikat ulkosalla.	Pienessä kappelissa paikka vain papille ja ikoneille

Tunnin ajomatkan päässä pysähdyimme vielä pienen kylän koululla, jossa meille tarjoiltiin leipäpalan päälle itsetehtyjä hilloja, munkkeja, mehua ja pontikkaa. Hilloja, paikallista makeaa viiniä ja teetä yms oli myös myynnissä.

Koulun vieressä oli pieni kodikas kappeli, jossa seurakunnan penkit olivat ulkokatoksessa.

Pihalla kasvoi upea, ikivanha oliivipuu

Upea oliivipuu

Vanhakin oliivipuu tuottaa hedelmiä

Pihalla kasvoi upea vanha oliivipuu.

Oppaamme kertoi tien vieressä kasvavasta keltamarjaisesta pensaasta, että siitä valmistetaan sumac-nimistä maustetta. Suomalaista nimeä kasville hän ei tiennyt. Minä heti ”kaikentietävänä kasvi-ihmisenä” epäilin, että voisiko olla sumakki? Olin järkyttynyt, kun en osannut pitää suutani kiinni, koska tiedän vain myrkyllisiä sumakkeja. Kotona piti sitten ottaa asiasta selvää. Sumakkipensaista sain sen verran tietoa, että niitä on n. 150 lajia, joista tuoksusumakki (Rhus aromatica) saattaisi olla merkittävä lisä viljeltyyn koristepensasvalikoimaamme (Mustilan arboretumin moniste vuodelta 1992.) Samassa monisteessa on myös tieto, että sumakeista mm. myrkkysumakki (Rhus vernix) ja myrkkymuratti (R. Radicans), molemmat ovat kasvualueidensa myrkyllisimpiä kasveja. En tiedä, oliko tuo tien varrella kasvava pensas sumakki ollenkaan. Kuva ylempänä (viinirypäleillä lastatun auton yläpuolella) ei oikein näytä sumakilta. Rakkaat matkakkumppanit: Älkää menkö syömään sumakkipensaan marjoja, ennenkuin otatte selvää! Netistä löytyy kyllä sumacilla maustettuja ruokia.

Käsityömatka Kyprokselle, vapaapäivänä

Kyproksen kasveja

Kypros on kasvien paratiisi. Monenlaisia hedelmiä, kauniita kukkia, ihmeellisiä puita ja pensaita. Mandariinit kypsyvät tammikuussa, oliivi loka-marraskuussa, pähkinä- ja sitruunapuita, viiniköynnöksiä, maapähkinät korjataan syyskuussa. Oleantereita. Mirabilis, ihmekukka.
Kuvissa teksti Mikä?, odottaa tunnistusta. Käyn korjaamassa, kun oikea nimi kasville löytyy :)

Mandariinipuu	Oliivipuu
Oleanteri	Mikä?
Mikä	Viereisen puun hedelmiä lähikuvassa

Viiniköynnös	Sterlizia, kolibrikukka
Mikä?	Viereisen puun lehti
Tätä opas kutsui yöjasmiiniksi, en uskonut. Kotona tutkin asiaa, en löytänyt sopivaa määritystä.	Kasviystävät kertoivat, että tämä ja viereinen on ihmekukka Mirabilis. Kasvissa eri värisiä kukkia samaan aikaan.

Maanantai oli vapaapäivä. Hotellimme sijaitsi korttelin päässä Larnakan siististä uimarannasta. Herättyämme kävimme Jiitan (Ensimmäisen Vävykullan äiti ja luottomatkakumppanini) kanssa aamu-uinnilla meressä. Sandaalit tai pistokkaat olisi ollut hiekkarannalla kävellessä mainiot jalkineet, mutta vaatteita ja kenkiä hotellin kaappiin laittaessani, huomasin harmikseni, että mukaan oli tullut vain toinen rantajalkine. Keveinä rantakenkinä oli kuitenkin onneksi uimatossut, mutta nehän olivat yltäpäältä hiekassa uintiretken jälkeen. Rannalta palatessa oli läheisen ravintolan henkilökuntaa suihkuttamassa katua ja saimmekin ystävälliset jalkahuuhtelut ennen hotellille menoa.

Ahkerat naiset matkakäsityön kimpussa

Aamiaisen jälkeen halukkaille näytettiin pari filmiä kyproslaisten käsitöiden historiasta ja nykyisyydestä, jonka jälkeen siirryimme hotellin uima-allastasanteelle jatkamaan matkakäsityötämme. Hotellin johtaja vaimoineen kävi erikseen ihmettelemässä naisjoukkoa ja ihastelemassa sinnikkyyttämme oppia vaikeana pidettyä perinnekäsityötä.

Näillä suurennuslaseilla erottaa neljän langan välin.

Työtä tehdässä pitää osata laskea neljään, mutta jos ei näe! Vieressä vastaus pulmaan.

Ennen matkaa saimme ohjeet, jossa ehdotettiin ottamaan matkakäsityötä varten omat ompeluvälineet ja suurennuslasi. Ajattelin pärjätä omilla laseillani, mutta nähdessäni matkakavereiden toinen toistaan näppärämpiä suurennuslaseja, tulin katumapäälle tihrutessani tarkkaa näköä vaativaa työtäni.

Laitoin poikaystävälle yllä olevan kuvan ja viestin, että jos hän sattuu käymään Motonetissä, siellä olisi kätevät, omien lasien päällä pidettävät suurennuslasit 9,90 €. Olisipa mukavaa tehdä mitä tahansa tarkkuutta vaativaa työtä sellaiset päässä ja molemmat kädet olisivat käytettävissä. Kotiin palatessa pöydällä odotti kuvan näköiset lasit. Jes!