Aamiaisen jälkeen oli huoneiden luovutus
ja matka jatkui.
Ensin vierailimme tunnin ajan SAKK:ssa
eli saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Todella
mielenkiintoinen opinahjo. Olisi ihan tehnyt mieli jäädä
opiskelemaan siltä seisomalta, sillä oppilaiden ja opettajien into
oli niin tarttuvaa.
Tutustuimme mm. käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon kuuluvien kovien ja pehmeiden materiaalien sekä korukivi- ja jalometallialan aineiden luokkatiloihin. Koulussa opetetaan myös kolmea saamenkieltä eli Pohjoissaamea, Inarinsaamea ja Koltansaamea.
Monipuolisen koulutuksen tarjontaa voi käydä katsomassa SAKK:n nettisivuilla http://www.sogsakk.fi/
Tutustuimme mm. käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon kuuluvien kovien ja pehmeiden materiaalien sekä korukivi- ja jalometallialan aineiden luokkatiloihin. Koulussa opetetaan myös kolmea saamenkieltä eli Pohjoissaamea, Inarinsaamea ja Koltansaamea.
Monipuolisen koulutuksen tarjontaa voi käydä katsomassa SAKK:n nettisivuilla http://www.sogsakk.fi/
|
|
||||
|
|
|
|
||||
|
|
Seuraava kohde oli saamelaismuseo Siida, jossa vierähti pari tuntia. Ohjelmaan kuului historiallinen katsaus, saamenpukujen ja käsitöiden esittelyä ja opimme jopa muutaman sanan saamea.
|
|
||||
|
|
Lapin puvut
Lähteenä olen käyttänyt: Karen
Jomppanen Lapin käsitöitä 1982, museoissa kuultua ja nähtyä sekä
kolttasaamelaisten lehteä Tuõddri Pee'rel
Jokaisella
suomalaisella on jonkinlainen käsitys lapinpuvusta. Tiesitkö, että
lappalaisalueen eri osissa on viisi eri pukumallia, jotka eroavat
toisistaan selvästi? Inarin, Utsjoen, Sodankylän-Vuotson sekä
Enontekiön-Kautokeinon pukumallit. Eroja on puvun väljyydessä,
nauhakoristeluissa ja päähineiden mallissa ja koossa.
Pukuun kuuluvat
käsinkudotut värikkäät vyöt, paulanauhat, käsinommellut
poronnahkakengät, säärystimet ja kintaat. Asusteiden mallisto
vaihtelee niin selvästi, että niistä voidaan tunnista puvun
kantajan kotipaikka.
Kolttalappalaisten
puku Kuolan niemimalla oli samantyyppinen kuin edellä kuvatut.
Nykyisin Inarin Sevettijärvellä ja Nellimissä asuvien
kolttasaamelaisten vaatetus on täysin toisen tyyppinen. Naisilla on
pusero ja olkainhame ja sen päällä pitkähkö jakkumallinen röijy.
Helmikirjonta on perinteinen kolttasaamelaisten koristelutapa, jota
käytetään mm päähineissä, vöissä ja laukuissa jopa poron
juhlavaljaissa. Miehillä on tavallinen puku tai housut ja kirjailtu
pusero tai takki.
Kolttalappalaisilla
on oma nauhatyyppinsä, joka kudotaan käsin ilman työvälineitä.
Tällaista paulanauhaa opettelimme punomaan Toini Sanilan porotilalla
käsityömestari Matleena Fofonoffin opastuksella.
Saamenpuku on
juhlapuku, jota käytetään ristiäisistä lähtien eri tilanteissa
yleisemmin kuin Suomen kansallispukua. Asusteet vaihtelevat
vuodenaikojen käytön mukaan. Arkipuku koristellaan juhlapukua
vaatimattomammin.
Saamenpuvussa
suvun perinne on tärkeä, se muuttuu ja elää omaa elämäänsä,
toisin kuin esim. Suomen kansallispuku, joissa on hyvin tarkat
valmistusohjeet alusvaatteita myöten.
Klikkaa kuvat suuremmaksi.
Jatkuu...
Klikkaa kuvat suuremmaksi.
Jatkuu...