Marjatta Huuskonen

Marjatta Huuskosen seuraava näyttely Linnut! on Kotkan klubilla 28.4. - 2.6.2019

Marjattaan tutustuin noin parikymmentä vuotta sitten puutarhanetin keskustelupalstalla. Meitä siis alussa yhdisti kasviharrastus, nimimerkin suojin. Aikamme hengailtuamme koko ajan kasvavalla foorumilla, erkanimme sieltä vähitellen ”hiljaisiksi”, varmaan siksi, että palstalla alkoi liiaksi esiintyä eripuraa. Joku perusti ”taimipotti”- nimisen suljetun ryhmän, jossa meitä oli vain 23 riitelemistä karttavia, kasveista kiinnostunutta hörhöä.

Myöhemmin on käynyt ilmi, että elämämme ovat sivunneet toisiaan lähes rinnakkain melkein koko ikämme, tietämättämme. Siksi varmaan jo ensimmäisestä tapaamisesta lähtien olemme tunteneet olevamme sielujen siskoja. Huvittavaa on myös se, kun Marjatta julkaisi kuvan nuoruudestaan, ihmettelin miksi minä olen kuvassa. Samasta puusta veistettyjä, ajattelin.

Marjatta Huuskonen valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta kuvataideopettajaksi vuonna 1965. Koko ajan hän on tehnyt taidetta monipuolisesti, pitänyt yksityis- ja yhteisnäyttelyitä opettajatyön ohessa. Vaatimattomasti hän kuitenkin ilmaisee, että hän ei ole ammattitaiteilija, vaan taiteen ammattilainen. Arvostan suuresti käsillätekemisen taitoa, olipa se sitten mitä hyvänsä ja Marjatta, jos kuka osaa, ja jos ei osaa, opettelee. Hän on opettajan työssä innostunut itsekin eri työtavoista ja pitänyt innostusta yllä jatkuvasti sekä kehitellyt myös uusia menetelmiä.

Näyte myyntinäyttelyssä (edellinen postaus) olleita töitä informaatiota Marjatan blogissa on lisää tietoa erilaisista digigrafiikkamenetelmistä	Näissä digikuvissa on kääntöpuolella hauska teksti kuvien aiheista ja synnystä
Ulos kipsiluokasta...	...ja tietoa kuvan taustoista

Aviopuolison työ on vienyt perhettä Helsingistä Rovaniemelle, Vaasaan, Mikkeliin ja nyt he ovat päätyneet Kotkaan. Vaikka Marjatta on uudelle paikkakunnalle asettuessaan kaavaillut ryhtyvänsä vapaaksi taiteilijaksi, on virkoja kuitenkin aina ollut tarjolla.

Kirjoja Marjatan töistä ja menetelmistä oli selattavissa myyntinäyttelyssä

Marjatan töitä, etupäässä puupiirroksia ja serigrafioita, on matkan varrella jäänyt yksityisiin ja julkisiin kokoelmiin mm. Mikkelin Taidemuseolle, Valtiolle ja tilaustyö Mikkeliläiselle hotellille.

Marjatta kertoi, että hän innostuu muutaman vuoden jaksoissa tekemään erilaisia ”juttuja”. Posliininuken valmistaminen oli haave, joten Marjatta hakeutui nukkekurssille. Sen jälkeen alkoi syntyä nukkeja lapsista ja lapsenlapsista.

Päät, kädet ja jalat hän valmisti posliinisavesta. Valmistamisessa on monen monta työvaihetta: kipsimuotti, valu ja useita polttoja, maalaus.

Vaatteet hän ompeli alusvaatteita jopa korsetteja myöten vanhojen mallilehtien ja kuvien mukaan. Nukkien luuranko on rautalangasta, jotta vartaloa ja raajoja voi taivutella eri asentoihin. Valmistusvaiheen aikana Marjatta on aina oivaltanut kokeilla ja löytänyt uusia tekniikoita.

Kun äiti kuoli 103-vuotiaan, halusi tarina äidistä syntyä nukkeina.

Savipajassa syntyi veistoksia ja monenlaisia kokeiluja, kuten okariinoja pari sataa, joissa on erilainen määrä ilmareikiä. Soittimet on viritetty oikeille äänille. Niillä voi soittaa vaikka Mozartia. Myös sormitusohjeet soittimille on kirjallisena. Niiden avulla yksinkertaiset sävelmät onnistuu harjaantumattomaltakin. Kyllä, olen kokeillut.

Olen saanut kaksi ikiomaa okariinoa ja ohjeet soittamisen harjoitteluun

Nyt keramiikkavaihe on tullut tiensä päähän ja Marjatta on myymässä polttouunia. Linnut ovat tulleet keramiikan tilalle. Kamera on mukana kotinurkilla ja kaukomailla poikien luona vieraillessa Thaimaassa ja Kanadassa. Lintuhavainnoista syntyy digigrafiikkaa ja pastellimaalauksia,

Jo teinityttönä Marjatta oli kiinnostunut linnuista, mutta harrastus jäi passiiviseksi. Vieraillessaan vuosittain poikansa luona Thaimaassa, hän kuuli niin ihmeellisiä ääniä, että kiinostus heräsi henkiin. Puhelimella linnuista sai huonoja, epäselviä kuvia. Kunnon putki järjestelmäkameraan helpottaa huomattavasti tunnistamaan ihmeellisiä ja ihan tavallisiakin lintuja. Marjatan mukaan valokuvistakaan lintujen muoto ei jää tarpeeksi mieleen. Niinpä hän innostui piirtämään niitä digitaalisesti sekä havainnoistaan että valokuvistaan. Kun höyhen höyheneeltä piirtää linnun, se tulee tutuksi ja linnun viehätys on melkein käsinkosketeltava. Vuoden ajan on pastellimaalaus korvannut digigrafiikan.

Tällä putkella saa jo hyviä lähikuvia

ArtRage ohjelmalla valokuvan mallista voi linnun piirtää tabletille, josta se välittyy kuvaruudulle höyhen höyheneeltä. Ja tämä on sitten ihan eri juttu kuin kuvan muokkaaminnen kuvankäsittelymalleilla.

Olin ottanut aika paljon kuvia Marjatan pastellityölinnuista, mutta kuvat olivat huonolaatuisia kehyslasin heijastuksen takia. Marjatan blogissa upeat työt tekotapoineen ovat hyvin esillä. Linkki blogiin avautuu tästä.

Pastellipiirroksia kehyksissä, jotka voi laittaa vaikka pöydälle seinän sijaan

Pastellivärejä, -liituja ja -kyniä

P.S. Kuvaa klikkaamalla saa kaikki kuvat kuvanauhalle, josta ne voi vuorollaan valita ruudun kokoiseksi. :)