perjantai 12. toukokuuta 2017

Lapsuus ja koulu ennen ja nyt

Pihatyöt jo kutsuvat, joten lukumummi jää nyt kesälomalle. Tämänkertaisen lukumummirupeaman kruunasi eilinen koulun musiikkiluokkien ihastuttava konsertti. Aika suuri osa esiintyjistä on tämän kahden vuoden aikana käynyt lukemassa ja juttelemassa kanssani. Olen niin ylpeä noista upeista lapsista!

Helmikuussa kerroin, että olin käynyt eräällä koululla kertomassa lapsuudesta ja koulusta ennen. Juttu löytyy täältä. Tuo esiintyminen poiki vielä viisi muuta koulukeikkaa.

Esitelmäni muuttui koko ajan, koska lasten kysymykset nostivat lisää muistoja, joista halusin kertoa ja koska ne tuntuivat kiinnostavan. Lisäsin muistitikulle kuvia lapsuudestani ja kesälomien vietosta.

Kerroin, että koulua käytiin myös lauantaisin, mutta kesälomat olivatkin sitten kolmen kuukauden mittaisia. Koko loma ei suinkaan mennyt laiskotellessa, vaan oppikoulussa piti pitkän kesäloman aikana kerätä kolmena kesänä yhteensä 120 kasvia. Kuulijoina oli jopa kuudesluokkalaisia, joten lisäsin oheismateriaaliin vaiheita kasvien keruusta.




Eräs kuudesluokkalainen poika vaikutti erittäin kiinnostuneelta ja hän esittikin paljon kysymyksiä, myös nykyhetkeen liittyviä. Ilmeisesti yli 15 vuoden kokemukseni ikäihmisten tietokoneopastajana herätti jutun juurta. Millainen kännykkä minulla on? Hänen mummonsa ei millään opi käyttämään älykännykkää. Mitä lukumummit tekevät? Miten voin esittää vanhoja koulukuviani, vaikka silloin ennen ei ollut tietokoneita? Aika kului tosi nopeasti.

Viimeisellä kerralla tilaisuuden päätyttyä, tuli pieni tyttö kysymään minkä ikäinen olen. Kun olin kertonut ikäni, sanoi tyttö: ”Ei millään pahalla, minunkin mummoni on aika vanha, mutta hänellä ei vielä ole noin harmaita hiuksia.”




Sain esiintymispalkkioksi komean kukan.

Neljä ensimmäistä lapsuusmuistojuttua kävin kertomassa eri kouluilla, mutta kaksi viimeistä tutussa lukumummikoulussa. Tuttuun luokkaan oli vaihteeksi tosi mukava mennä. Tunnin päätteeksi lapset kysyivät, koska tulen seuraavan kerran. Kun kerroin, etten ehkä tule enää heidän luokkaansa, koska koulussa on vielä paljon sellaisia lapsia, joilla lukeminen ei oikein suju, ymmärsivät kyllä. Ennen kotiin lähtöä moni tuli vielä kertomaan kesäsuunnitelmistaan, ja sain monta hellää halia ja kädenpuristusta. Tulee kyllä ikävä noita lapsia, aivan ihania.





Lapset olivat taiteilleet upeita rukinlapoja. Sain luvan kuvata ne ja laittaa näytille blogiini.


8 kommenttia:

  1. Teet kyllä todella arvokasta työtä koululaisten kanssa. Minulla on ystävä täällä Joensuussa, joka toimii myös lukumummina. Hänkin on ollut hyvin tyytyväinen. - Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli! Kiva, että lukumummi/vaari -toiminta lisääntyy pikkuhiljaa ympäri Suomea. "Hiljaa hyvä tulee". Vuonna 2012 toimintamallia alettiin kokeilla kouluissa. Varmaan on aiemminkin ollut jotain vastaavanlaista siellä täällä, mutta valtakunnallisesti lukumummi/vaari-toiminta kouluissa lienee vasta kasvamassa.

      Olen niin järkyttynyt suru-uutisestasi, etten oikein kykene ajattelemaan mitään järkevästi juuri nyt. Paljon voimia ja rakkautta perheellenne!

      Poista
  2. Vapaaehtoista ja palkitsevaa! Saatat olla todellinen varamummi tai ihana ekstramummi monelle lapsukaiselle. Perinteen siirto on arvokasta mummontehtävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ellinoora! Olen todella kiitollinen, jos olen vähänkään saanut välitettyä välittämistä ja myötäelämistä lapsukaisille.

      Poista
  3. Sinä olet onnistunut hienosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan on käynyt jo selville, että pidin valtavasti lukumummina olemisesta :)

      Poista
  4. Onpa hienoa, että olet antanut aikaasi lapsille ja toiminut lukumummina! Todella arvokasta ja ihailtavaa työtä! Aurinkoista alkavaa kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva Tiiu, kun kävit kommentoimassa. Huomenna luvattiin aurinkoa meille, sitä samaa toivotan sinulle!

      Poista