Toukokuun pihakierros

Menimme mökille Vapun ja Esikoisen synttärien viettoon. Melkoisen vilpoista oli, mutta haravoidessa tuli lämmin. Yleensä jäät lähtevät juuri Vapun tienoilla, mutta tänä keväänä järvi lainehti vapaana aikaisemmin. Saunan jälkeen pulahdimme järvessäkin. Piristävän kirpakkaa oli vesi, varmaan +4 astetta. Ei löydetty mittaria.

Kotiin palatessa tietenkin pakollinen pihakierros ja kasvien kuvaaminen. Parin tunnin päästä olin tietokoneella, kun salama iski ja sammutti hetkellisesti sähkölaitteet. Valtava pamahdus välittömästi tuntui täristävän taloa. Sammutin kiireesti tietokoneen ja television ja kiiruhdin ikkunaan. Piha muuttui hetkessä valkoiseksi raekuuron piestessä vimmatusti.

Raekuuro 4.5.2014

Salama särki tietokoneeni, enkä pääse enää nettiin. Varmaan uuden koneen hankinta edessä. Lainakoneella tässä naputtelen tätä postausta.

Pihakierroksen kuvat on otettu kahden tunnin välein, ennen ja jälkeen raekuuron.

Keisarinpikarililja ei ole kukkinut vuosiin, mutta nytpä kukkii. Se on ollut pihallani parikymmentä vuotta.

Pioni ”Kesähamosen” nuppuja. Tämä on aikaisin kukkiva pioni.

Ei tunnu Kesähamonen säikkyvän lumesta

Helmililjat ovat ilmestyneet itsekseen

Nämä tuoksuorvokit kukkivat lyhyen aikaa, mutta ovat mielestäni sieviä ensimmäisiä kevätkukkijoita.

Tuoksuorvokkoja ja pikkusydämen lehtiä

Rotkolemmikki

Vuohenjuuri

Esikoita

Esikoita

Keltareunapikarililja Fritillaria michailovskyi

Oikealla narsissi 'Rip van Winkle'

Valkosipuleita

Narsisseja

Narsisseja

Muovikasseja sulattamalla

Poikaystävä huomasi aamulehdestä kurssi-ilmoituksen ”Kierrätä muovikassit sulattamalla” ja sanoi, että vaikuttaa aika mielenkiintoiselta, mitä jos mentäisiin katsomaan, miten homma tapahtuu? ”Kurssilla opitaan muovin sulatus, kankaasta ommellaan kasseja ja pussukoita. Ota mukaan vanha silitysrauta ja erilaisia muovikasseja ja -pusseja...”

Minä katsoin poikaystävää hämmästyneenä, lähtisitkö ompelemaan muovikasseja! Ei luvannut, mutta lupasi katsella, kun minä ompelen. Yleensä noilla kursseilla ei ole miehiä, mutta se ei poikaystävän intoa hillinnyt, pikemminkin päinvastoin.

Kurssin naiset hieman hämmästyivät, että onpa rohkea mies, kun uskaltautuu tänne naisten joukkoon. Esittelyn jälkeen naiset osoittivat poikaystävälle suosiotaan käsiään taputtamalla, eikä tämä siinäkään vaiheessa nolostunut.

Muovikasseista leikataan saumat.

Kassit asetetaan kerroksittain (esim. kaksi muovikassia + päällimäiseksi tuleva haluttu malli) leivinpaperin väliin ja silitetään miedolla lämmöllä. Kokeilemalla löytyy sopiva lämpötila. Kuulostaa helpommalta kuin on.

Erilaisia muovikerroksia laitetaan päälleikkäin

Eri muovit reagoivat lämpöön eri tavalla. Joku laatu ei tartu toisenlaiseen muoviin lainkaan ja jotkut kutistuvat sulaessaan.

Tässä meidän silitettyjä pussilevyjä.

Levyt leikataan sopivan kokoisiksi. Näistä kapeista suikaleista tulee kassin sivut meidän valitsemaan malliin.

Kannattaa myös miettiä, minkälaisen sisustan kassilleen haluaa. Tässä ei ole mietitty.

Meidän (lue minun) valmistamat kassit viimeisteltynä.

Eri kokoiset kassit mahtuvat näppärästi sisäkkäin.

Erään oppilaan muovikassi, jossa päällimmäisenä multapussi.

Netistä löytyy varsin seikkaperäiset ohjeet .pps-tiedostona täältä.

Jos linkki ei toimi tai on vanhentunut kannattaa googlettaa esim. ”muovipussien sulatus” 

Pihalla huhtikuussa 2

Nyt on se aika, kun pihaa kierrellessä löytää joka päivä uutta kuvattavaa. Ihmettelen tässä itsekseni, että milloinka ihminen on niin vanha, ettei enää jaksa ihastella jokakeväistä luonnon heräämistä kuin se olisi ensimmäinen kerta.

Kevättähtiä

Ekat valkovuokot pihalla

Ihanan, ihana ensimmäinen kevätkaihonkukka

Terhakat valkosipulit

Kertaalleen matolla ollut multa siemenineen ryhdistäytyy. Riviin kylvetyt siemenet vielä miettivät muutaman päivän.

Eilen tulppaanit olivat vasta nupuillaan (Tulipa Kaufmanniana 'Fashion')

Nämä krookukset jo näittekin, mutta kuinka ne näyttävätkin joka päivä niin kuvattavilta

Pihalla huhtikuussa

Eilen nämä "tavikset" hymyilivät auringon kanssa kilpaa.

Krookuksia

Jouluruusu Helleborus orientale 'Blue Lady' ei vieläkään ole kokonaan avautunut, mutta kasvaa pituutta.

Scilloja

Yksinäinen krookus tulevalla nurmikolla. Nurmikko on vähän hmm - sammaleinen.

Huhtikuussa valmistaudutaan kesään

Alan varmaan toistaa itseäni näitten kuvien esillepanossa, mutta vuodessa ehtii kuitenkin tapahtua niin paljon, eivätkä kuvatkaan ole ihan samoja. Toisaalta pihakierros eri vuosina osoittaa, että eivät vuodet kulje käsikädessä.

Tammikuussa jouluruusun nuput pyrkivät esille terhakkaina. Pakkasyöt ilman lumipeitettä kuitenkin lakastutti nuput ja luulinkin, että tänä vuonna ei kukintaa tule lainkaan. 

Eilen pihakierroksella siirtelin kuihtuneita lehtiä sivuun ja siellä odotti sykähdyttävä näky.

Nämä jouluruusut vain ovat niin kuvattavan suloisia, enkä ainakaan itse niihin kyllästy.

Kauempaa niitä tuskin huomaa.

Tämä jouluruusu Helleborus orientale 'Blue Lady' on vähän toisenlainen. Nuppu on sinnitellyt pakkasöistä lähtien ja luulin sen lakastuneen, kun kukka ei vain aukea. Se tietää näköjään itse, milloin aika on sopiva ja se ei ole ihan vielä.

Ikivihreät puksipuut istutin viime syksynä ja näyttävät olevan hengissä.

Aloitin lehti- ym kaalien siemenien kylvön liian aikaisin ja ne ovat venähtäneet liiaksi ja ovat aika rimpuloita.

Kylvin uuden satsin 8.4. ja aloitin minikasvihuoneen ulkoiluttamisen, etteivät siemenet idä liian aikaisin, vaan itävät hissukseen ja vahvistuvat. Tuon kylvökset yöksi sisälle ja päivän saavat olla kuistilla. Pari päivää sitten menin kuistille pudistelemaan lakanoita, siirsin kasvihuoneen oven edestä hieman syrjään, jotta sain oven aukaistua. 

Takaisin tullessa olin jo unohtanut lattialla ulkoiluttamista odottavan muovikasvihuoneen ja kompastuin siihen. Ihmettelin omaa mielenlujuuttani. En sadatellut, enkä edes ollut kauhean harmistunut, vaan kiiruhdin hakemaan kameran, koska tilanne oli aika huvittava mielestäni.

Aamutoimet siinä hieman viivästyivät, kun multaa oli mennyt tohveleitten pohjassa makuuhuoneeseenkin. Lakaisin mullat takaisin lootaan ja kylvin uudet siemenet. Saapa nähdä, mistä kohdin niitä vanhoja siemeniä alkaa itää. Uudet ovat kuitenkin siististi rivissä nimikoituina.

 Eilisellä pihakierroksella ei merkittävästi ollut kuvattavaa, mutta aina nämä ikivanhan punakukkaisen esikon nuput enteilevät kukkaloistoa toukokuussa. Päivä oli pilvinen, joten krookukset eivät viitsineet avautua eilen. Ne ovat kyllä esittäytyneet kuvauskuntoon aikaisemmin.

Olen yrittänyt kuivattaa pihaani kaivamalla tätä avo-ojaa, jotta vedet virtaisivat keväisin ripeämmin alempana olevaan ojaan. Onneksi en ole kaivanut sitä jyrkemmin alaspäin viettäväksi. Saavat sammakkoystäväni lisääntyä rauhassa.