lauantai 11. huhtikuuta 2020

Maa-artisokka


Nyt on taas se aika vuodesta, kun pihatyöt alkavat kutsua. Tänä talvena ei lunta juurikaan tullut Keravan korkeudella, joten hiukan pelkäsin kasvien selviämistä ilman lumipeitettä. Roudassa maa on vieläkin paikoitellen, mutta lavakauluksissani se on jo sulanut, että lavojen kunnostamiseen olen päässyt. Aikaisista pihatöistä kerroinkin jo edellisessä, maaliskuun piha- ja puutarhapostauksessani.

Koskaan aikaisemmin en muista nostaneeni maa-artisokkia ennen huhtikuu puolta väliä. Yleensä puuha on jäänyt toukokuulle. Mutta kerta se on ensimmäinenkin.

Maa-artisokka syyskuussa
Maa-artisokka on nykyään mielestäni hyvän makuinen. Kun aloitin sen kasvattamisen melkein 40 vuotta sitten kaupungin vuokratontilla, tuli satoa todella paljon. Teimme siitä erilailaisia ruokia, vaikka maku oli mielestämme vähän outo. Lopulta tuli totaalinen kyllästyminen, enkä vuosiin halunnut enää minkäänlaista maa-artisokkaruokaa. Säilytin kuitenkin kasvin, koska se on ihan kiva iso perenna ja tiesin toki sen arvon. Muutettuamme omakotitaloon siirsin kasvin pihalleni ja pidin sen kurissa ja ojennuksessa, koska se leviää helposti. Nykyään kasvatan sitä lavakauluksessa, niin pysyy vähän paremmin aloillaan, vaikka kyllä se lavan altakin ylittää lähteä valloitusretkelle.

Osa korjatusta sadosta 10.4.2020. Tikut lavakauluksessa on katkaistuja maa-artisokan varsia, joista nostamalla suurimman osan sadosta saa talteen. Nyt keräsin vain reilun kilollisen. Myöhemmin kerään loput ja osan laitan takaisin maahan ja lisään multaa.
Vuonna 2017 olen kirjoittanut maa-artisokkasipsien valmistamisesta.
Ohjeen lopussa on myös muutama varoituksen sana, koska harvoin syötynä herkku saattaa aiheuttaa herkkävatsaiselle jonkinlaisia oireita (ilmavaivoja). Nyt eristyksen aikaan ei niin kauheasti ole väliä, ainakaan yksinasujalla. Antaa paukkua vain :D

Tein eilen Chocochilin ohjeen mukaan mukaeltua sosekeittoa maa-artisokista. Minun keittooni tuli vain maa-artisokkia, kasvislientä, valkoviiniä ja Oatlyn creme fraichea. En maustanut, en laittanut suolaa, koska kasvisliemikuutiossa on sitä ihan riittävästi. Mainitsinhan valkoviinin? 

Maa-artisokkia tässä kattilassa n. 1,5 kg
En kuorinut maa-artisokkia, koska se on aika työlästä. Pesin ne oikein hyvin ja keitin niitä ison kattilallisen. Osan jätin uunigratiinia varten. Keitto oli älyttömän hyvää, heräsin yöllä kuitenkin jonkinlaisiin jälkijäristyksiin. Keittoa jäi vielä täksi päiväksi. Aion jatkaa siedätyshoitoa.

Edit 11.4.2020

Maa-artisokkagratiini

Siitä isosta kattilallisesta jäi melkoinen määrä keitettyjä maa-artisokkia seuraavan päin gratiiniin.

Ainekset:
Viipaloituja keitettyjä maa-artisokkia ja perunoita
porkkana karheaksi raasteeksi vihannesleikkurilla
sipuli, 2 isoa valkosipulin kynttä veitsellä silpuksi
ainekset ladotaan vuokaan kerroksittain ja ripotellaan vähän suolaa
Kourallinen rouhittuja cashewpähkinöitä (nämäkin vihannesleikkurilla), Outleyn creme fraichea, juustoraaste ja mustapippuri sekoitetaan ja levitellään päällimmäiseksi.
Laitoin vielä pippurista ruokakermaa, kun näytti aika kuivalta.
Uuni n. 200 astetta, paistetaan n. tunti. Lopussa vähensin uunin lämpötilaa ja lisäsin muutaman juustosiivun.

Maa-artisokat kypsyy nopeammin kuin perunat, että ne olisi voinut laittaa raakanakin, mutta ei yhtään haitannut keitettynäkään.



Hyvää oli, nam!

5 kommenttia:

  1. Ihania kukkijoita ja niin hyvännäköisiä herkkukuvia:) On kyllä kiva kun kevät on alkanut! Hyvää ja aurinkoista pääsiäistä♥️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Päde ja hänen pajansa :) On se vain kiva ryhtyä pihahommiin. Se vähän harmittaa, kun olisi maa-artisokkia ja oikeasti tykkään nykyään maustakin. Noi ruuat, jotka valmistin, olivat tosi herkullisia, mutta näyttäisi, ettei siedätyshoitokaan enää mulla tepsi :(

      Poista
  2. onpa hyvän oloisia reseptejä! teemme myös usein ruokaa juureksista. palsternakkoja saamme näin keväisin viel omasta penkistä samaan tapaan kuin Sinä maa-artisokkia. meilläkin oli aiemmin pitkä penkki maa-artisokkaa, mut se hävitettiin, kun paikalle piti saada hiekkatarha hevosille. nyt minulla ei ole enää hevoosia, joten teemme osasta hevostarhaa uudestaa kasvimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ilona, olivat tosi hyviä pöperöitä. Söin kumpaakin useamman päivän, mutta se möyriminen vatsassa ei ole ihan huippuihanaa. Toisaalta, kyllähän ääntä maailmaan mahtuu :D Onnea teidän uudelle kasvimaalle. Kivaa puuhaa on se.

      Poista
  3. Minulla oli artisokkaa jossain vaiheessa mutta ei enää. Ei oikein ollut meidän juttu olisi kai pitänyt totutella enämpi 🤔

    VastaaPoista