tiistai 19. marraskuuta 2013

Lehtikaali

Olen vasta viime talvena löytänyt lehtikaalin kaupan hyllyltä. Tai en varmaan olisi sitä edes noteerannut, ellei eräs tuttavani olisi vinkannut. Kokeiltuani hänen suosittelemiaan lehtikaalisipsejä, kiinnostuin ottamaan kasvista enemmänkin selvää.

Eri lähteissä on lueteltu lehtikaalin sisältävän monenlaisia vitamiineja (A-, C-, E- ja K-vitamiineja), rautaa, karoteenia, kaliumia, kalsiumia, kivennäisaineita, antioksidantteja ym ym, tuntuu olevan oikea terveyspommi koko kasvi.

Tänä syksynä löysin lehtikaalin siemeniä. Aion kokeilla sen kasvattamista ensi kesänä omalla kasvimaallani. Näyttää siltä, että lehtikaali vaatii esikasvatuksen, mutta jos sen saa menestymään, voi lehtiä kerätä vielä lumen altakin. Kiinnostavaa.

Lehtikaalisipsit

Ohjeita löytyy netistä monenmoisia, mutta pääpiirteissään ohje menee näin: lehtikaaleista revitään lehdet paksusta lehtiruodista. (Tuhlaajat heittävät lehtiruodit varmaan pois, mutta minä käytän niitä myös keittojen lisukkeena pieniksi pilkottuna.) Lehdet huuhdellaan ja kuivataan esim. salaattilingossa, talouspaperilla tai keittiöpyyhkeellä. Yksinkertaisimmillaan öljytilkkaan lisätään suolaa ja pyöritellään lehdet siinä. Muistakin mausteita voi käyttää. Itse pidän valkosipulirouheesta.

Lehdet levitellään uunipellille leivinpaperin päälle ja paistetaan n 175 - 200 asteessa kymmenisen minuuttia. Kannattaa seurata kypsymistä, koska lehdet ruskistuvat herkästi. Palanut lehtikaali ei ole hyvän makuista mielestäni.

Ryöpätyt lehtikaalit salaatissa

Lisäsin lehtiruodista revityt lehtikaalin lehdet kiehuvaan veteen. Keitin n. 4 min ja valutin kylmässä vedessä. Väri muuttui ryöpätessä kauniin syvän vihreäksi ja makukin on mielestäni parempaa kuin raakana, jota käytän tuoreena huuhdottuna smootheihin.

Kuvassa vasemmalla ryöpätty ja oikealla tuore lehtikaali. Ajattelin, että väri vääristyy erivärisissä astioissa, joten vaalean astian oikeassa yläkulmassa on vertailun vuoksi ryöpätty lehti.

Lehtikaali, tomaatti, paprika, makeaa sipulisilppua ja kurkkua. Salaattikastike: sitruunan mehua, valkosipulia, mustapippuria, chiliä, oliiviöljyä. Salaattikastike kannattaa lisätä vasta ruokaillessa, koska yllättävän nopeasti lehtikaali muuttuu ruskehtavaksi varmaan sitruunan vaikutuksesta.

Viherjauhetta lehtikaalista
Ostin kaikki, mitä Prismassa näin eli 6 pussia á 150 g. Osan kuivatin viherjauheeksi.
Lisään viherjauhetta smootheihin, keittoihin, perunamuusiin, sämpylätaikinaan, munakkaaseen, vain mielikuvitus on rajana.

Lehtikaali-suppilovahveromunakas

Ystäviltäni Saksasta ja Ruotsista sain seuraavat reseptit, joita en vielä ole kokeillut. Sylvian mukaan lehtikaali on jouluruokaa, jota ilman ei skånelaista joulua tule

Sylvian lehtikaalihöystö skånelaiseen joulupöytään

Keitä hienoksi paloiteltu lehtikaali kinkunkeittovedessä pehmeäksi. Keittovedessähän on jo kinkusta suolaa ja pippuria, joten niitä ei tarvitse lisätä. Kaali valutetaan hyvin siivilässä vaikkapa yön yli. Säilytä kylmässä ja laita loput pakkaseen, mitä et kerralla syö. Paista pannulla runsaassa voissa tummaksi ja vähän rapeaksi ja syö kinkun lisäkkeenä. Vähän siirappia voi lisätä jos haluaa makeaa (Sylvialle ei laiteta siirappia).

Soilin saksalainen lehtikaalimuhennos

Laita rasva kattilaan ja kääntele siinä pekonin paloja ja sipulia
Lisää vihanneslientä ja sulata siinä pakastettu, pieneksi hakattu lehtikaali
Anna muhia kolme varttia
Mausta suolalla, pippurilla ja KANELILLA n. yksi sileä teelusikallinen
Päälle laitetaan makkaroita lämpiämään ja annetaan muhia vielä 15 min.

Soilin huomio: Noita saksalaisia makkaroita on vaikea verrata Suomessa myytäviin, eivät ole nakkeja eivätkä bratwurstejakaan. Sisällys on hiukan kiinteämpää kuin lenkkimakkaran sisältö. Mitenkä olisi siskonmakkarat? Kannattaa varmaan kokeilla.

Saksassa lehtikaalin määrä pakastepakkauksissa on 600 g. Suomessa n. 150 g tuoretta. Pakasteita en ole vielä huomannut katsoa.


Netistä löytyy paljon mielenkiintoisia reseptejä lehtikaalista. Nyt saa jo Suomessa kasvatettua kaupoista. Kiva, kiva.

Aioin jo luopua kuivuristani, koska suppilovahverot sai mielestäni ihan hyvin kuivatettua jäähtyneen saunan lauteilla. Vein kuivurin mökille, jossa poikaystävä testasi sitä ja ihastui ikihyväksi. Se raahattiin takaisin kotiin ja nyt se on ollut todella tehokäytössä. Saunaankin pääsee nopeasti halutessaan, eikä tarvitse nähdä kauheaa vaivaa lautteitten tyhjentämiseen milloin mistäkin kuivatuksessa olevasta tuotteesta. Tykkään taas itsekin kuivurista, koska yrteissäkin väri säilyy kauniina, kunhan malttaa kuivattaa alle 30 asteessa.

10 kommenttia:

  1. Minulla oli tuuheat lehtikaalit kasvimaalla tai siis on edelleen, mutta kauriit ovat käyneet syömässä ne sitä myöten kun kasvavat. No jos olisin ollut ahkerampi niin olisihan sieltä satoakin tullut, jotenkin vaan tuntui etten osaakaan tehdä siitä mitään. Tässähän näitä reseptejä nyt olisi ollut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minna, tuliko sun lehtikaaleihin mitään pienempiä ötököitä? Kirpat tms kuulemma joskus vaivaavat. Kauriitten syöttämö sitten sulla.

      Kävin tänään taas ostamassa pari pussukkaa lehtikaalia. Keitin vähän aikaa ja sitten sulatin pannussa voita ja pyörittelin niitä siinä. Kiva lisuke uunilihapullien ja peruna-porkkana-lanttumuussin kanssa. Aamulla aion laittaa sitä tuoreena pienen määrän smoothiin.

      Poista
  2. Yritin kasvattaa toissa kesänä, mutta eivät viihtyneet minulla. Olisi kyllä kiinnostavaa kokeilla. Toivottavasti löydän kaupasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmoittele, jos et löydä. Ainakin Helsingin aseman kukkakioskissa oli niitä pari viikkoa sitten.

      Poista
  3. Mukavia vinkkejä, pitää muistaa. Kanadassa tutustuin lehtikaaliin, sitä kasvoi miniän puutarhassa runsaasti. Sointui kauniisti daalioiden kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska idea tuokin. Hyöty- ja kaunokasveja rinnakkain.

      Poista
  4. Tämän jutun jälkeen ei voi muuta kuin alkaa käyttää lehtikaalia ;)
    En ole ennen tutustunut, en edes tiedä, onko kaupoissa täällä myytävänäkään, sillä mies hoitaa meillä nykyään joutilaampana ruokapuolen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, vallan innostuin kaikenlaisesta ruuan valmisestamisesta. Kohta minusta tulee varmaan mestarikokki. Ja minä kun niin ajattelin, ettei tässä blogissani juurikaan ole ruuanlaitto-ohjeita. Tänään testataan kalaa eri muodoissa :)

      Poista
  5. Nyt alkaa oman kasvimaan lehtikaalit näyttää muhkeilta.

    VastaaPoista
  6. Kurkistin tännekin vihjeestäsi. Lehtikaalin olin jo unohtanutkin. Täytenee palata tänne taas ensi vuonnakin.

    VastaaPoista