Krakova 1. päivä
Illan hämärtyessä
saavuimme Krakovaan. Bussi ei päässyt hotellin eteen, vaan
jouduimme kävelemään pari korttelia. Eipä sinä iltana muuta kuin
pikainen tutustuminen lähikauppaan, josta ostimme tarpeelliset
juomat. Osa porukasta lähti etsimään ruokapaikkoja, mutta meille
riitti päivän lounas ja eikun takaisin hotellille, suihkuun,
leppoisaa oleskelua ja valmistautumista seuraavan päivän
koitokseen.
Aamiaisen jälkeen
vuorossa oli opastettu kävelykierros Krakovan vanhassa kaupungissa.
Hotellimme
sijaitsi lähellä Barbakan puolustuslinnoitusta, joka oli helppo
lähialueen maamerkki.
Linnoituksen
jälkeen tulee Florian's Gate, josta alkaa Krakovan vanhakaupunki.
Florian's Gate,
ainoa alkuperäinen portti, muut portit ovat taidokkaasti kunnostettu
alkuperäisen kaltaisiksi.
Florian's Gate
Vanhankaupungin puolelta.
Krakovan
Vanhassakaupungissa kadut olivat yllättävän leveitä verrattuna
aikaisempiin kokemuksiini vanhoistakaupungeista.
Rinkeleitä oli
kaupan lähes joka kadunkulmalla.
Verkahalli, jossa
on myytävänä paljon kädentaidon tuotteita edullisesti.
Lyhtyjä ja
takorautaportteja en pysty vastustamaan.
Pikainen kierros
Verkahallissa, jossa oli monenlaista tarjontaa, kuten ihania
rasioita, erittäin kohtuuhintaisia. Tänne pitää palata
vapaa-ajalla.
Kävelykierros
jatkui Verkahallista torille, jossa oli varsinainen käsityöläismessu
-tapahtuma.
Grillattua
vuoristojuustoa, jota tarjoiltiin sekä makean hillon kera että
naturale suolaisena.
Ihana pöytäliina.
Minäkin olen ollut kurssilla, jossa tehtiin noita kukkakuvioita.
Tällä oli jo hintaa, syystäkin. Jos olisin pöytäliinaihmisiä,
olisin varmasti ostanut. Ei se kuitenkaan niin kamalan kallis ollut
työmäärään nähden 72 €.
Tämä jo
sykähdytti. Ykkönen (20 v) on muuttanut jo toiseen omaan asuntoonsa
ja kertoi tarvitsevansa päiväpeiton uuteen sänkyynsä. Laitoin
kuvan lapsukaiselle hianosta kännykästäni ja kysyin, jotta
kelpaisiko tuollainen. Kelpasi. Ja mitäpä muuta me mummot, kuin
seuraavan päivän vapaa-osiolla kipaisimme torille ostamaan lapselle
päiväpeiton tuliaiseksi. Kysyin kauppiaalta, minkä kokoinen on
komistus (meillä oli nääs tarkat mitat tarvittavasta) ja mitä
maksaa. Kauppias ei ensin ollut sitä meille myymässä, kun tykkäs,
että on se liian iso meille ja kalliskin. Minä vaan tivasin, että
kerro nyt kuitenkin, minkä kokoinen on tämä. Kauppiaan piti hakea
viereisestä kojusta nuori neito, joka sitten osasi tulkata. Oli
sopivat mitat, hinta jonninverran kalliimpi kuin lähitorilla, mutta
siellä ei ollut näin hyvälaatuista. Otan tuon, sanoin. Sitten tuli
jo hoito-ohjeita, että kannattaa pestä ennen käyttöä, kun on
torilla vähän pölyyntynyt. Minä, jotta ihanko pesukoneessa. Joo,
kyllä 30-40 astetta. Vitsit. En olisi kuvitellut, että itse
tuollaisen komistuksen pystyy pesemään pesukoneessa. Pystyi ja hyvä
tuli.
Käsinmaalattuja
astioita oli moneen makuun. Liikaa painoa matkatavaroihin, en
sortunut.
Torin
kävelykierroksen päätteeksi tulimme Sokea rakkaus -patsaalle.
Kuvan lapsukainen on juuri tullut pään sisältä.
Kävelykierros
jatkui vaikuttavan näköiselle Yliopistolle.
Rautaportit ovat
ihan kertakaikkiaan - ihania.
Matka jatkui Wawel
Castleen. Jotenkin en itse saa mitään kauheita kiksejä suurista
komeista linnoista ja kirkoista, mutta onhan niitä ihan kiva käydä
katsomassa. Yleensä huomaan sellaisilla kierroksilla kuitenkin
jotain ainutlaatuista esim. kauniita kukkia :) Tuo
soittajapapparainenkin oli ihan symppis.
Wawel Castle
kokonaisuus, jos kiinnostaa
Kultaa kupolissa.
Puolassa oli juuri
Wawel Castle -päivänä joku pyhäpäivä, jolloin turisteja ja
paikallisia oli kosolti liikenteessä. Onhan tämäkin ihan
vaikuttava rakennelma.
Aukiolla on myös
tämä ihana portti, jonka juurella on sakrakivi. Siinä seistiin ja
yritettiin saada yliluonnollisia tuntemuksia, rauhaa, tasapainoa tai
jotain.
Linnoituksen
poistumistieltä löytyi heleniumeja, hohdekukkia
syysvuokkoja
(joita minullakin on)
ja mahtavia
viiniköynnöksiä
Näitä
hevoskuljetuksia oli tarjolla. Ensi kerralla kiertoajelu tuollaisella
voisi olla ihan mukava tapa nähdä Krakovan keskustaa.
Kävelykierros
päättyi ja kansa hajaantui kuka minnekin. Iltapäivällä
halukkaille oli järjestetty tutustuminen Etnografiseen museoon.
Museossa oli
näytillä tällainen maalattu uuni. Tykkäsin kyllä enemmän
Zalipien uunista, mutta tämän kuvan pääsin ottamaan ihan
rauhassa.
Museossa oli
näytillä mielenkiintoisia vanhan ajan asumuksia, myllyjä,
koululuokkia ja savenvalajien luomuksia - käden taitoja nekin, mutta
sitten pääsimme varsinaiselle käsityöosastolle.
Toinen toistaan
mahtavamman upeita kirjontatöitä ja kankaanpainannan työmenetelmiä.
Liivien nurjaa
puoltakin kelpaa näytellä
Tämä jouluseimi
on valmisettu karamellipaperista
kuin myös nämä

Museossa
pääsi myös halutessaan valmistamaan itselleen taittelumallin
peruskaavasta. Tässä kollaasissa kaikki osat eivät valitettavasti
näy täydellisenä. Yksittäiskuvista mallin teon työvaiheen pystyy
hyvin hahmottamaan.
Loppu iltapäivä
oli vapaata tutustumista käsityöläismessuille. Raportti
kolmannesta matkapäivästä päättyy tähän. Jatkoa seuraa.
hyviä ostoksia, todella taidokkaita kauniita käsitöitä. porteista pidän kovasti, kuvaan niitä itse myös mielelläni.
VastaaPoistaItselläni ei ole ensimmäistäkään porttia, mutta tykkään niistä aina, kun kohdalle osuu. Kuvaamalla saa lisäksi halvemmalla ihania portteja :)
PoistaIhania kuvia, kertakaikkiaan!!!!!
VastaaPoistaVilukissi, kyllä minä aina käyn lukemassa hauskoja juttujasi, mutta siellä on aina niin paljon kommentteja, että unohdan, mitä mun piti sanoa, kun olis mun vuoroni :)
PoistaTavattoman monipuolista silmänruokaa. Eikö ollut jo valinnan vaikeutta ostoksia tehdessä?
VastaaPoistaMulla ei ole suurempaa valinnan vaikeutta ostoksien suhteen, en yleensä osta juurikaan. Minusta ihmisillä on tavaraa jo niin paljon, enkä itsekään haluaisi enää lisätä tavaramäärää. Onneksi en ole opettannut esim. lapsenlapsia odottamaan tuliaisia. Joskus tietenkin sorrun johonkin, mutta hyvin maltillisesti. :)
Poista