Lintubongausta

Viime syksynä tulin liittyneeksi BirdLifeen, kun bongailin lintuja pihallani. Sinä päivänä ei ollut kuhinaa lintulaudalla, mitä muutama talitintti, sinitiainen ja taisi jokunen mustarastaskin siinä silmien alla pyörähtää.

Vaan siitäpä tuli mieleeni, kun Esikoinen oli alle kahden vuoden, oli yksi mieluisista katselukirjoista lintukirja. Sitä selattiin päivästä toiseen ja kun neitoa tuntui kuvat kiinnostavan, aloin kuvan kohdalla sanoa linnun nimen. Siinä samalla itsekin opin jotain uutta. Tyttö alkoi toistella kuvan lintuja ja kerran päätinkin kysyä häneltä, että mikä lintu tämä on.

Jossain vaiheessa äitini innostui tytön taidoista niin, että ehdotti josko laitettaisiin lapsinero televisioon johonkin kilpailuun. En ole varma, oliko silloin edes mitään sellaista ohjelmaa olemassa. Taisi olla Kirsti Rautiaisen tietokilpailuvisa ainakin. Olin tiukkana, että minun lastani ei televisioon pistetä kilpailemaan. Kuvien katselu tytöntyllerön kanssa kuitenkin jatkui ja äitini merkkasi jossain vaiheessa linnun kohdalle merkin, jonka lapsi kuvista tunnisti. Niitä oli 158.

Kuvassa uni jo painaa tytön silmiä, mutta mieluinen kirja on mukavaa unilukemistakin. Jotkut laskevat lampaita, vaan tämä tyttö lintuja.

Työpaikan kahvipöydässä meillä oli tapana kysellä päivän lehdestä 10 kysymystä. Kerran kysyttiin, mikä on avosetti. Minä innoissani: Se on sellainen pitkäjalkainen kahlaajalintu, jolla on ylöspäin taipunut nokka. Työkaverit katsoivat minua epäluuloisesti. Pistelaskennassa jo arvelivat, että olin luntannut kysymykset etukäteen. Siinä sitä piti todistella, miten olin niinkin merkillisestä linnusta tietoinen. Joo, lapsinero tyttäreni opetti minulle kahden vuoden ikäisenä.

Aikuisena Esikoisen lintujen tunnistamistaidot häipyivät unholaan. Hädin tuskin tunnisti harakan ja sekin meni välillä sekaisin variksen kanssa. Nyttemmin hän taas tunnistaa muutaman muunkin, kun ollaan mökillä bongailtu lintuja. Näköhavainnot on merkattu tuohon samaiseen lintukirjaan.

Näin joulun alla sopii edellisen unisen kuvan kanssa samoihin aikoihin näpätty kuva Esikoisen kolmannesta joulusta. Tässä jo silmät loistavat, vaikka ujostuttaa pukin iso paketti. Nukke sieltä taisi tulla.