Käsityömatka Saamenmaalle 29.8. - 3.9.2017 2. päivä

Aamiaisen jälkeen oli huoneiden luovutus ja matka jatkui.

Ensin vierailimme tunnin ajan SAKK:ssa eli saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Todella mielenkiintoinen opinahjo. Olisi ihan tehnyt mieli jäädä opiskelemaan siltä seisomalta, sillä oppilaiden ja opettajien into oli niin tarttuvaa.

Tutustuimme mm. käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon kuuluvien kovien ja pehmeiden materiaalien sekä korukivi- ja jalometallialan aineiden luokkatiloihin. Koulussa opetetaan myös kolmea saamenkieltä eli Pohjoissaamea, Inarinsaamea ja Koltansaamea.

Monipuolisen koulutuksen tarjontaa voi käydä katsomassa SAKK:n nettisivuilla http://www.sogsakk.fi/

Luokkahuoneissa oli monenlaista konetta ja	...työkalua
korukiviä	poronluuta ja lisää korukiviä

Tietokonepohjaiset kangaspuut. Kuvio tehdään tietokoneella.	Tietokoneohjatun kangaspuiden jalkapoljin on herkkä. Sitä pitää polkea varovasti tai kuvio on mitä sattuu
Niisivarsia 16, suora niisintä	Tavalliset kangaspuut

Upeita hartiahuiveja	Puukkoja ja tuppeja
Poronnahkalaukkuja valmistumassa	Poronhoitolaukku, merkintäpihdit, puukko

Seuraava kohde oli saamelaismuseo Siida, jossa vierähti pari tuntia. Ohjelmaan kuului historiallinen katsaus, saamenpukujen ja käsitöiden esittelyä ja opimme jopa muutaman sanan saamea.

1. Enontekiön saamelainen, 2. Utsjoen saamelainen, 3. Vuotson saamelainen, 4. Kolttasaamelainen,	5. Inarinsaamalainen. Valitettavasti kuvissa heijastuu vitriinin valo.
Saamelaisten nykyiset asuinalueet	Matleena ja Sergei Fofonoff Kuva Tuõddri Pee'rel kolttasaamelaisten lehti 2014

Lapin puvut

Lähteenä olen käyttänyt: Karen Jomppanen Lapin käsitöitä 1982, museoissa kuultua ja nähtyä sekä kolttasaamelaisten lehteä Tuõddri Pee'rel

Jokaisella suomalaisella on jonkinlainen käsitys lapinpuvusta. Tiesitkö, että lappalaisalueen eri osissa on viisi eri pukumallia, jotka eroavat toisistaan selvästi? Inarin, Utsjoen, Sodankylän-Vuotson sekä Enontekiön-Kautokeinon pukumallit. Eroja on puvun väljyydessä, nauhakoristeluissa ja päähineiden mallissa ja koossa.

Pukuun kuuluvat käsinkudotut värikkäät vyöt, paulanauhat, käsinommellut poronnahkakengät, säärystimet ja kintaat. Asusteiden mallisto vaihtelee niin selvästi, että niistä voidaan tunnista puvun kantajan kotipaikka.

Kolttalappalaisten puku Kuolan niemimalla oli samantyyppinen kuin edellä kuvatut. Nykyisin Inarin Sevettijärvellä ja Nellimissä asuvien kolttasaamelaisten vaatetus on täysin toisen tyyppinen. Naisilla on pusero ja olkainhame ja sen päällä pitkähkö jakkumallinen röijy. Helmikirjonta on perinteinen kolttasaamelaisten koristelutapa, jota käytetään mm päähineissä, vöissä ja laukuissa jopa poron juhlavaljaissa. Miehillä on tavallinen puku tai housut ja kirjailtu pusero tai takki.

Kolttalappalaisilla on oma nauhatyyppinsä, joka kudotaan käsin ilman työvälineitä. Tällaista paulanauhaa opettelimme punomaan Toini Sanilan porotilalla käsityömestari Matleena Fofonoffin opastuksella.

Saamenpuku on juhlapuku, jota käytetään ristiäisistä lähtien eri tilanteissa yleisemmin kuin Suomen kansallispukua. Asusteet vaihtelevat vuodenaikojen käytön mukaan. Arkipuku koristellaan juhlapukua vaatimattomammin.

Saamenpuvussa suvun perinne on tärkeä, se muuttuu ja elää omaa elämäänsä, toisin kuin esim. Suomen kansallispuku, joissa on hyvin tarkat valmistusohjeet alusvaatteita myöten.

Klikkaa kuvat suuremmaksi.

Jatkuu...