|
|
Olen 30 vuotta luullut, että sinisiä pieniä luumuja tuottava puuni on kriikunapuu. En ole kyseenalaistanut talon edelliseltä omistajalta saamaani tietoa.
|
|
Vasta tänä vuonna, kun satoa tulee taas valtavasti, hehkutin face-kavereille kriikuna- ja luumusadosta ja keskustelimme kriikunahillon valmistamisesta, jota en koskaan aikaisemmin ole tehnyt. Siinä jutustellessa kävi ilmi, että kriikunan kivi on pyöreä. No, ei ole pyöreitä minun kriikunani kivet, vaan pitkulaisia, päistä kapenevia. Sitten se ei ole kriikuna, sanoi asiantuntijani. Tästä lähtien kutsun puutani luumupuuksi. Onhan kriikunakin luumu, mutta se on oma lajinsa.
Sain kuitenkin yhtenä vuonna valistettua henkilöä, joka ei ihan hirveästi tiedä kasveista, että kriikuna ei ole lintu.
Keltaluumun juuriverson sain muutama vuosi sitten naapuriltani. Jokunen luumu on tullut silloin tällöin, mutta tänä vuonna ensimmäisen kerran kunnon sato. Puu on tontin uloimmalla laidalla, etten edes olisi huomannut mennä katsomaan sadon kypsymistä, ennenkuin naapuri toi maistiaseksi muutaman, joten ajattelin kurkata, josko minullakin. Maa oli keltaisenaan noita ihanuuksia. Osa oli jo ehtinyt mennä piloille, mutta kunnon herkkuhetkiä on muutamaksikin kerraksi. Onneksi on kompostori, jonne mahtuu pilaantuneet.
Luumuhillon valmistus
Pikkuluumun kivien poisto on aika sottaista puuhaa, mutta ihan mukavaa askaretta kauniina päivänä kuistin rappusilla istuessa.
hyvä ajatus lisätä kuivattua minttua luumuhilloon. itse keitin muutaman satsin luumuja omenien kanssa hilloksi, siitäkin tuli todella hyvää. laillasi herkuttelimme heti vasta tehdyllä hillolla ja vaniljajäätelöllä.
VastaaPoistamukavia syyspäiviä Sinulle!
Kiitos taas Ilona-ihanainen kommentistasi! Omenan kanssa varmaan hillosta tulee makoisaa.
PoistaNoita sinisiä pieniä luumuja mulla tulee niin paljon (4 puuta) että pistin jo paikalliseen facebook-roskalavaan ilmoituksen, että saapi tulla keräämään. Ihan kivasti on halukkaita ollutkin ja hyvä niin. Onhan mulla lämpökompostorikin, mutta sinne pistäisin mieluusti vain syötäväksi kelpaamattomia. Jos jollekin tuottaa iloa tulla keräämään, niin on se minustakin ihan hyvä juttu, kun eihän sitä määräänsä enempää ihminen jaksa syödä ja onhan noita jo tullut syötyä.
Tänään käytin viimeisen nokareen, sinisistä luumuista keittämästäni hillosta. Tänään 4.3.2020. Eli puoli vuotta ainakin kestää jääkaapissa, pienissä lasitölkeissä homehtumatta. Hillosokeria lisäsin ohjetta vähemmin.
VastaaPoista