lauantai 21. lokakuuta 2017

Kesän käsitöitä

Ehkä ehdottomasti työläimmät sukat, mitä ikinä olen neulonut: Tylypahka-sukat 10 vuotiaalle Vitoselle. Vitosella on jo saman kokoinen jalka kuin minulla, että tekemisen aikana pystyin sovittamaan sukkaa. Nilkan kohdalta tuli vähän kireäksi, mutta sain ne jotenkin jalkaani väännettyä.

Näin mallin naamakirjan Voihan villasukka -ryhmässä ja ihastuin heti. Mallin on suunnitellut Pauliina Mathlin, joka on nähnyt ihan valtavan työn ohjeen tekemiseen. Ja mikä hienointa, 9-sivuisen ohjeen sai ilmaiseksi tulostaa Raverlyn sivulta. Vaakunakuvio on ommeltu silmukoita jäljentämällä ja se olikin työ, johon meni koko kesä. Minähän en ymmärtänyt vaakunasta mitään ja olisin tuohon oikean alakulman kotkaan valinnut enemmän toisistaan erottuvat langat, jos olisin ymmärtänyt. Työ oli jo kuvion kohdalta valmis, kun kyselin Vitoselta, että tietääkö hän, mitä kuva esittää. Tietysti tiesi. Harry Potterin vaakuna ja luetteli sitten vaakunan hahmot tietämättömälle mummolle.

Silmukoiden jäljentäminen näin suureen kuvioon on hirveän tarkkaa puuhaa. Toisen sukan silmukoita aloin epähuomiossa jäljentää toisesta suunnasta, joten väärinhän se meni. Kysyin Vitoselta, joka siis on poikahenkilö, että huomaako hän työssä pienen virheen. ”Kyllä, tässä toisessa sukassa silmukat menee eri suuntiin.” Mummo: ”!!!!” Tarkka kakara, joka ei itse osaa neuloa - vielä. Kaikkein kriittisimmissä kohdissa jouduin sitten purkamaan ommellut silmukat ja korjaamaan ihan oman mielenrauhani vuoksi. Vähemmän kriittisiin kohtiin virheet jäivät, mutta Vitonen armahti ja sanoi, että kelpaavat virheineen päivineen :) ja pisti ne oitis jalkaansa niiden valmistuttua.

Perinteisellä naisten puolukkaretkellä oli jo hieman koleaa ja minulla oli kynsikkäät kädessäni. Ne piti kyllä jossain vaiheessa riisua, kun puolukoita oli niin paljon, että hiki siinä tuli. Kuopus kuitenkin ihasteli, että kynsikkääthän ovat kätevät, joten tein sitten hänelle tällaiset seuraavaa retkeä varten.

Kuopuksen keltaisiin matalavartisiin kumisaapaisiin on nyt vielä valmistumassa kynsikkäisiin sointuvat sukat.

Nämä nilkkasukat neuloin ihan huvikseni Novitan sukkalehdestä vähän muunnellen. Tässä on sellainen ajatus, että kun bloggaamisestani tulee ensi vuonna kuluneeksi 10 vuotta, haluaisin järjestää sukka-arpajaiset lukijoilleni. Onko ehdotuksia ja toiveita, vai kelpaisivatko nämä?

Arpajaissukkalankoja kotona ja kaupasta saa lisää :) Kasassa 7-veljestä, Impivaara, Isoveli, Suomalainen sukkalanka ja Nalle.

Ihan alun perin aloin kirjoittaa blogia huvikseni itselle ja lähiomaisille muistin virkistykseksi. Tärkein syy oli, että Enter ry:n (Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys) vertaisopastajana saisin käsityksen, mikä blogi yleensä on. Olen tosi iloinen, että joku muukin jaksaa näitä sepustuksiani lukea. Ensimmäinen blogini Vuodatuksessa on Hallittua Kaaosta (hui kauheeta! Sinne on tullut mainoksia. En tykkää) ja tämä uusin on sitten Vallaton mummeli.  Ykkönen kysyi kerran, että miksi Vallaton, kun ei pitänyt minua mitenkään edes puolivallattomana. Vastasin siihen, että kun ei minulla ole valtaa. Kelpasi selitykseksi.

Arpajaissukkalankakuva lisätty 22.10.2017

8 kommenttia:

  1. Ohhoh miten taidokkaita ja monimutkaisia neuleita! Noita ei kyllä töllön ääressä neulota... Minä vaan kaulahuiveja valmiiksi raidoitetusta langasta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi siskokulta! Sinulla on niin paljon muita taitoja, joita ihailla. Yksi ihminen ei kuitenkaan voi tehdä kaikkea. Se on kyllä totta, että noita Tylypahkasukkia ei neulota töllön ääressä, mutta kesällä ei tule muutenkaan niin paljon istuttua telkkaria tuijotellen. Sadekaan ei haitannut, koska silloin malttoi ottaa neulomuksen esiin ja mökillä sitä saattoi istua kuistilla, kun valoa riitti tarkkaankin puuhaan.

      Poista
  2. Onnekkaat ovat Vallattoman vallattomat vitoset, joita mummo 'pitää sukissa' (=heillä on sukkia joka lähtöön). Minä onneton joudun etsiskelemään kauppojen valikoimista noille kahdelleni sukkia, kun ei minusta ole tekijäksi. Ritaripoika täytti 9 ja riemastui, kun löysin vihreäraitaiset sukat hänelle, hän kun tykkää vihreästä. Ihmettelenkin, sukkahyllyjen ääressä, miksi isojalkaisille pojille myydään melkein vain mustia ja harmaita sukkia. Tylsää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ellinoora, sinä oikeastaan olet "syyllinen" tähän bloggaamiseeni. Koska ensimmäisenä esitit lähes toivomukseksi luonnehdittavan tarinan, saat päättää (tai toivoa), millaiset olisivat Ritaripojan sukat. Mikä on hänen kengännumeronsa, toivevärit, mahdollinen malli (raitaa, kuviota, varren pituus jne)?

      Poista
  3. Ooh, olinko niin läpinäkyvä! Oikeasti minua harmittaa, kun ei pojille ole tarjolla mitään väri-iloa sukkarintamalla. Rp:n 38-39 numeroisiin kenkiin ei voi kovin paksua villasukkaaa laittaa, mutta onhan ohuempaakin villalankaa olemassa. Kun äitimuorini liittyi taivaallisiin sukankutojiin, ei sukkavarastossa ole enää valinnanvaraa. Rp harrastaa innokkaasti jalkapalloa, joten raitasukka on ihan ok, kunhan siinä on vihreää. Varren pituudesta en osaa sanoa, olisiko puoleen sääreen hyvä -?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas vihreää lankaa kaupan hyllyissä niukasti. Löysin oikein kirkkaanvihreää ja pieni määrä itselläni on sammalen- ja lehmuksenvihreää. Ehkä noista jotain sais kehiteltyä :)

      Poista
  4. käsittämättömän ihanat sukat! itsekään en ole koskaan harrastanut noin paljon silmukoiden päälle ompelemista, täytyi todella olla melkoinen urakka, mutta kyllä kannatti!
    sinulla olikin hauskanen tarina blogisi synnystä ja nimestä. joskus sitä aina tuleekin mietittyä, mitä blogien nimien taakse kätkeytyy, niistä on kiva kuulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika jännää, kun aikoinaan pidin langan päättelyitä kaikkein rasittavimpana hommana, mutta nykyään kirjoneuleissa aika paljon päättelen jo neuloessa. Kyllähän se siinä kohdassa vähän hidastaa varsinaista työtä, mutta jää päättelyyn sitten vähän vähemmin hommaa.

      Tuo silmukoiden päälle ompeleminen on oikeastaan aika hauskaa. Mutta tuossa oli aavistuksen verran liikaa. Kun siinä vaakunassa on sitä pääliommelta paljon, niin siltä kohdin sukka on kuin jäykkää panssaria :)

      Tuossa vanhassa blogissani on aika pitkä juttu blogikurssilta. Tähän ei varmaan voi laittaa linkkiä, mutta se löytyy maanantai, 8. joulukuu 2008
      Muisteluita ja ajatuksia blogikurssilta.

      Omasta mielestäni olen kyllä ainakin hillityn vallaton, vaikka Ykkönen ei oikein ole samaa mieltä :)

      Poista