Suppilovahvero

Suppilovahvero on leikkisä ja hieno sieni. Leikkisä? No, se haluaa leikkiä piilosta. Kun saat silmäsi kalibroitua suppilovahveromoodiin (=saat silmäsi havainnoimaan suppilovahveron :)) ja löydät yhden sienen tai yhden ryppään niitä, ei kannata vähään aikaan liikkua askeltakaan. Yleensä lähistöllä on muitakin sen kavereita. Siinä saattaa vierähtää tovi ja olet jo aikeissa lähteä eteenpäin, kunhan ensin olet saanut itsesi paikallistettua kartalle (siinä pyöriessä suuntavaisto on hetken kadoksissa). Otat askeleen ja ”kuulet” kun vieressäsi joku huutaa: ”hei kamoon, älä nyt leikistä suutu, täällähän me ollaan piilosilla, ota meidät mukaasi!” Voi että rakastan leikkiä suppisten kanssa!

Marjastus- ja sienestyskaverini ei aiemmin tiennyt sienistä muuta kuin että olivat ihan hyvää einettä. Suppiksista ei ollut koskaan kuullutkaan. Ja koska hän piti sieniruuasta, sain ihan helposti houkuteltua hänet kanssani sienimetsään. Aluksi hän kiukutteli, kun minulla oli korissani jo aikamoinen saalis, eikä hän ollut löytänyt juuri mitään, mutta vähän kerrassaan hänestä on tullut jo aikamoinen sienestäjä. Nykyään häntä ei tahdo saada lähtemään pois metsästä ei sitten millään. Itse olisin jo ihan tyytyväinen saaliiseen ja ehkä hivenen väsynyt, nälissäni ja viluissanikin. Yleensä olen ensimmäisenä autolla, soitan perään, että tule jo. Olen jo ehtinyt laittaa kuvia faceen ja tehdä vaikka mitä, kun kaveri vihdoin raaskii lähteä aarteiden luota.

Tänään oli upea ilma vaeltaa metsässä. Lämmintä (+C15º) ja sopivan pilvistä (ei ole kiva, jos aurinko paistaa silmiin). Meillä on hirvikärpästakit, mutta nyt ei hirvikärpäsistäkään ole riesaa jostain kumman syystä. Jopa hupun voi ottaa päästä. Näkee paremmin, eikä tule kauhean hiki. Olimme metsässä yli 3 tuntia ja saimme yhteensä n. 19 litraa suppiksia ja yhden litran kantarelleja (yksi ainoa paikka ja tähän aikaan vuodesta!). Suppisten kuivatuskuntoon saattamisessakin saa myös aikaa kulumaan (19 l pari, kolme tuntia kaksistaan). Se, että on itselle ja läheisille pitkäksi aikaa maittavaa ruokaa ja lisuketta, on kaiken vaivan arvoista, vaikka ei palkoille pääsisikään. Harrastuksilla on hintansa.

Tämän vuoden huippusaalis tähän mennessä 19 l	Viime vuoden huippusaalis (6.10.2017 ) 25 l
Ne voivat piiloutua kanervien sekaan	Ne voivat olla aivan avoimesti näkyvillä (silloin pitää olla tarkkana, koska lähistöllä on muitakin)
Harvinaista, että vielä lokakuussa löytää täysin moitteettomia kantarelleja	19 l suppilovahveroita odottaa saunan lauteilla pääsyä kuivuriin, jossa on eilinen saalis kuivumassa.