|
Vasemmalla ostetut ja kolme seuraavaa itse neulotut Anelmaiset. Kukat kuuluvat jalan ulkoreunalle, mutta kuvausta varten puolet sukista on "väärässä" jalassa, koska jalkamalleja ei ollut riittävästi :) |
Kaikki alkoi siitä, kun kävin
alkukesästä Keravan Käsintaitajien näyttelyssä. Katseeni
juuttui kuvioneuleisiin polvisukkiin. Aika kivat, ajattelin. Yleensä
en osta villasukkia, koska teen niitä itse mielelläni. Menin jo
ulos, mutta palasin takaisin ja niinpä ensimmäiset Anelmaiseni
päätyivät kassiini. Hinta oli mielestäni erittäin kohtuullinen
suuritöisille sukille, vain 35 €! Sukat tuntuivat jalassa
mukavilta ja niinpä aloin ottaa selvää, mistä löytyisi ohje
näihin sukkiin. Arvasin, että naisvaltaisessa tyttärieni perheissä
sukille saattaisi olla kysyntää. Kun vielä löysin sivuston, jossa
Anelmaisia myytiin ja hinta oli 100 €, tiesin tehneeni tosi
edullisen hankinnan.
Löysin facebookista sukkaneuloosista
kärsivän ryhmän: Voihan villasukka. Sinne hakemus ja kohta
löysinkin toinen toistaan ihanampia sukkamalleja ja sokerina Anelma
Kervisin suunnitteleman polvisukkamallin eli lyhyesti Anelmaiset.
Kamalan vaarallinen ryhmä tuo Voihan
villasukka, koska mallin löydettyäni, ennestään valtava
lankakokoelmani sai täydennystä kaupassa käynnin jälkeen. Ostin
7-veljestä sukkalankoja enemmän kuin ”laki sallii” ja Novitan
Sukkalehden, jossa ohje noihin polvisukkiin. Langat piti saada
nopeasti, koska edessä oli lähtö mökille, jossa ihmisellä
saattaisi sateisina päivinä olla mukavana ajanvietteenä käsityö.
Jouduin vielä ostamaan kahdet
Anelmaiset Keravan Käsintaitajien myymälästä, koska
lapsuudenystäväni halusi sellaiset itselleen ja toiset kaverilleen
synttärilahjaksi. Itse en millään halunnut enää ottaa
lisätilauksia, koska seitsemien Anelmaisten neulominen tuntui jo
kohtalaiselta urakalta. Itsellänäkin on ostosukat, mutta
suunnitelmissa on tehdä vielä yhdet eli kahdeksannet itselleni.
Lankakin on jo ostettu. Se on prinsessamallia, jota kukaan
jälkipolvista ei halunnut, mutta pelkään pahoin, että sekin
tekisi kauppansa, kunhan saan sukat aikaiseksi – sitten joskus.
Näitä on tosi kiva neuloa. Millään
ei malttaisi lopettaa, kun on alkuun päässyt. Heinäkuun 9. aloitin
ensimmäisten Anelmaisten neulomisen ja nyt lokakuun aikana on määrä
valmistua seitsemännet, eli Vitosen poikasukat.
Wau! Tosi suloisia sukkia!
VastaaPoistaKiitos Nanna! Arvostan suuresti kommenttiasi. Harmi, kun tuo Nanna-linkki ei vie upeille sivuillesi.
PoistaKauniita sukkia! Onko Anelmaiset sukkapari samalaiset väritykseltään?Minä olen myös hurahtanut polvi- ja vieläkin pidempien sukkien kutomiseen, mutta teen molemmista sukista erilaiset, ei kooltaan, mutta väreiltään. Kaikki jämälangat alkaa olla käytetty, kun ei tarvis välittää, riittäkö toiseen sukkaan just tarvittavaa väriä.
VastaaPoistaPeriaatteessa ne ovat samanlaiset, mutta raitalangan olen aloittanut satunnaisesta kohdasta, joten niistä tulee vähän erilaiset.
PoistaKertakaikkisen kauniita sukkia. Niin kauniit kuviot ja niin kauniit värit. - Mukavaa viikon jatkoa!
VastaaPoistaNäihin jää koukkuun. Kun aamulla heräsin ja näin villiviinin ihanan hempeät syksyn värit, mun on pakko mennä ostamaan lisää lankaa, jotta voin kokeilla saako sen väriyhdistelmän ja tunnelman taiottua sukkiin.
PoistaKylläpä mummo on ollut ahkera. Lähipiiri on varustettu lämpimin sukin talvea vastaan ja minkälaisilla. Todella kaunis malli.
VastaaPoistaOikeastaan olen itsekin aika ylpeä saavutusksesta. Sitten se antamisen ilo on kiva tunne, kun vastaanottajat ovat näyttäneet olevan tyytyväisiä.
PoistaAnelmaiset on kyllä todella kauniit oli väri mikä tahansa,erityisesti kuitenkin ihastuin nuihin violetteihin:).Itse en ole vielä neulonut Anelmaisia, koska en käytä noin pitkiä sukkia.Silti tekisi ihan kamalasti mieli neuloa sellaiset...pitääkin alkaa utsimaan tyttäriltä haluaisivatko he Anelmaiset:D
VastaaPoistaVaro vain Mamma A, näitä on niin kiva neuloa, että sulle voi käydä samalla tavalla kuin mulle. Lisää, lisää, lisää lankoja, entisiäkin olisi vaikka muille jakaa, mutta ei sopivan värisiä sukkalankoja. Tänään on pakko hakea lisää, vaikka poikasukat ovat vielä kesken. Opistolla on lisäksi käsityökirppis. Taidan poiketa sielläkin.
PoistaNyt oon kyllä ihan mykistyny. Miten tuommoisia olleskaan pystyy väkertämään! Eikö siinä mene silmukkalaskelmat ja langat sekasin? Kysyy tietty Pissismummo, jolla ei kerta kaikkiaan synny mitään, mihi tarvitaan lankaa ja puikkoja.
VastaaPoistaHianoja ovat, sano. P.Mummo tykästyi erittäin sun Kuopukses värimaailmoihin.
Hih, Pissismummo, yhdet osaa yhtä toiset jotain muuta. Noi Kuopuksen värimaailma oli niin erilainen, kuin mallissa, mutta sitä oli tosi kiva neuloa ja kun työ edistyi, vaihdoin vielä jotain kohtia. Tykkäsin itsekin lopputuloksesta ja aina enemmän, mitä enemmän niitä katselin. Nykyään, kun näen kivoja väriyhdistelmiä esim luonnossa ajattelen, miltähän tuo näyttäisi Anelmaisissa.
PoistaIhastuttavia. Myös viitseliäisyytesi ja taitosi ovat ihailtavia! Nuo eivät ole tohelon hommia!
VastaaPoistaNoitten tekemiseen tulee himo. Saa nähdä, osaanko lopettaakaan. Vieroitushoitoon :)
PoistaAivan ihastuttavia! Tarkkuutta ja taitoa, jännittäviä värejä. Noin monimutkainen kuvio ei taida syntyä telkkarin ääressä... :)
VastaaPoistaEnsimmäisiä sukkia tehdessä ei tarvinnut telkkaria tuijotella, mutta nyt viimeisiä tehdessä sekin onnistuu. En muista, koska viimeksi olisin katsonut telkkaria niin paljon kuin nykyään. Se aika on kyllä pois tietsikalta, mutta läheiset eivät valita. Aika paljon tulee virheitä tv:tä samanaikaisesti katsoessa, mutta muutaman kerran kun on joutunut purkamaan, sitä oppii, missä kohdassa pitää olla tarkkana :)
PoistaIhania villiksiä!!
VastaaPoistaKiitos S! Sulla on ihania kukkia ainaskin. :)
PoistaSuorastaan unelmaisia nuo sinun versiosi Anelmaisista! Vieläköhän noita riittäisi Keravan Käsintaitajilla? Minulta ei luonnistu neulominen kuin pyöröpuikoilla.
VastaaPoistaKiitos SirpaK! Niitä on silloin tällöin tupsahtanut näytille Käsintaitajien hyllyyn. Kannattaa käydä katsomassa. En ole varma, mutta sieltä kannattaa ehkä kysyä, jos joku tekee vaikka tilauksesta, silloin voisi ehkä esittää väritoivomuksenkin.
PoistaIhanaa, ihanaa - ei voi muuta sanoa - se käsillätekemisen riemu ja ilo nähdä työ ensin valmiina ja sitten vielä jonkun käyttämänä ja tykkäämänä;)) Olen hurahtanut vasta ihailemaan Anelmaisia, tehnyt jälkipolvien pikkuisille vauvana junasukkia ja noin yksivuotiaana täyspitkiä putkisukkia, jotka eivät jää koskaan pieneksi. Ehkä vielä kunnostaudun syventymään Anelmaistenkin saloihin;))
VastaaPoistaSormet syyhyten Männistön mummeli
Männistön mummeli, anteeksi myös sinulle, kun en ole huomannut tätä kommenttiasi. Kiitokset siitä ja ihan asiaa puhut.
PoistaHei,
VastaaPoistaNovita-lehdessä on aikuiselle sopivat sukat, mutta miten olet muuttanut neuloessasi lapsille. Miten lasket silmukat, olen niin vähän neulonut etten vielä oikein osaa laskea tarvittavaa määrää silmukoita.
Voi kauhistus ja anteeksi! Nämä kommentit eivät ole osuneet silmiini. Jossain vaiheessa vaihdoin puhelimen, että ovat varmaan siinä hötäksässä jääneet pimentoon. Nuo minun lapseni ja lastenlapseni ovat saman kokoisia kuin minä. Samalla silmukkamäärällä on sukat neulottu. Varmaan olet jo saanut selville oikeat silmukkamäärätkin.
Poista