perjantai 10. marraskuuta 2017

Maa-artisokkasipsit

Naamakirjassa kuulin maa-artisokkasipseistä, vesi herahti kielelle. Päätin kokeilla. Maa-artisokat nostan yleensä vasta keväällä ja istutan ylimääräiset takaisin penkkiin.

Säilytän sadevettä tynnyreissä pitkälle syksyyn, koska valkosipulin, työvälineiden ja saappaiden pesu on ulkona erittäin kätevää. Olin kuitenkin ensilumen aikaan tyhjentänyt kaikki vesisaavit, koska sato oli pääosin korjattu. Maa oli todella märkää savilöllöä ja maa-artisokkia tuskin tunnisti saven seasta. Ensimmäisten multien pesuun piti hakea saunasta vettä.

Löysin netistä ohjeen, jota hieman kummastelin. 2 rkl vettä, 3 rkl öljyä ja suolaa. Miksi 2 rkl vettä? Maa-artisokat tummuvat aika nopeasti, että ymmärrän oikein hyvin, että ne voi kuorimisen jälkeen laittaa veteen, mutta mitä tekemistä kahdella ruokalusikallisella on? En ymmärrä. Viisaammat saavat valistaa.

Toisessa ohjeessa käskettiin ripotella sitruunamehua kuorituille ja viipaloiduille lastuille. Minusta se ohje kuulosti sopivalta. Sitten pyöritin sipsit oliiviöljyssä ja ripottelin pinnalle hieman suolaa. Paisto-ajoissakin oli eroja, kuten myös uuneissa. Yhdessä ohjeessa oli 180 ° kiertoilmauunissa 20 – 30 min ja toisessa 125 ° uunissa 50 – 60 min.


Huuhdo ja...

...kuori maa-artisokat. Laita ne puhtaaseen veteen, etteivät tummu

sitruunamehussa ja oliiviöljyssä pyöritellyt viipaleet

Tässä toisessa pellillisessä paksumpia siivuja.


mandoliinin ohuempi leikkausasento

mandoliinin paksumpi leikkausasento

ohkaiset maa-artisokkasipsit jäivät hieman nahkeiksi

Ihan mielettömän herkullisia maa-artisokkasipsejä

Minulla uunin lämpötila oli n. 160° ja aikaa meni 50 – 60 min. Kannattaa tarkkailla, etteivät sipsit pala. Tein kaksi pellillistä, joista toiseen laitoin erittäin ohkaisia lastuja ja toiseen vähän paksumpia. Käytin mandoliinin eli vihannesleikkurin kumpaakin puolta testimielessä. Ohkaisempia oli tosi työlästä viipaloida, paksut valmistuivat helposti. Yllättäen ensimmäisen pellillisen ohkaiset sipsit jäivät hieman nahkeiksi. Paksummista viipaleista tuli rapeampia ja osa pääsi tummumaan ehkä liikaakin (paloivat paikoitellen. Suomentajan huom.). Kaikki olivat kyllä tosi herkullisia. Pitääkin muistaa keväällä tehdä tätä herkkua lisää.

Lisätty seuraavana aamuna

Herkkävatsaisille varoituksen sana: Maa-artisokka saattaa aiheuttaa ilmavaivoja harvoin käytettynä, mutta vaiva häviää säännöllisesti käytettynä.

Heräsin seuraavana yönä kauheaan tykistökeskitykseen. Vatsaani kipristeli ja ajattelin saaneeni osuman. Sitten muistin mummoni ohjeen: ”Ei saa pierua pidättää, antaa sen tulla lurittaa, niinkuin sitä itseään huvittaa.” Niin sitten annoin tulla täydeltä laidalta ja olo helpottui hetkeksi. Kovaa nipistelyä kesti ehkä tunnin verran, mutta vaimeni sitten pieniin jälkijäristyksiin.

Olen ennenkin huomannut, että esim. maa-artisokkakeiton nauttiminen saa vatsassa pientä myllerrystä aikaan. Nyt söin illalla aika mätön sipsejä ja vielä ennen nukkumaan menoa söin yhden persimonin, kun ne ovat kaupassa nyt edullisimmillaan. Ai niin, pyöräytin vielä illalla mikrossa omena-kaura-kaneliherkkua vaniljakastikkeen kera. Siinä ilmeisesti hedelmä- ja rypälesokeri saivat aikaan aikamoisen keskityksen. Jos en olisi noudattanut mummoni ohjetta, hilluisin varmaan makuuhuoneen katossa kuin kaasuilmapallo.

Lainaan tässä vielä otteen Toivo Rautavaaran kirjasta Miten luonto parantaa Kansan parannuskeinoja ja luontaislääketiedettä (1980): ”Maa-artisokka Helianthus tuberosus. Tämä auringonkukan sukulainen ei yleensä Suomen ilmasto-oloissa kuki lainkaan, mutta kasvaa rehevästi. Sen maanalaiset mukulat ovat erittäin sopivia sokeritautisille, koska niissä ei ole tärkkelystä, joka ruoansulatuksessa muuttuisi rypälesokeriksi, vaan inuliinia, joka hajoaa hedelmäsokeriksi. Tämä hiilihydraatti ei vaadi insuliinia, vaan kulkeee maksan kautta.

Amerikkalaiset tutkijat Farnworth ja Segelman ovat kokeissaan havainneet, että maa-artisokka kuten auringonkukka alentaa veren sokeria ja on senkin vuoksi sopivaa sokeritautisille. Myös laihduttajille kasvia voi suosittaa, koska se ei aiheuta insuliinireaktiota, joka nopeasti siirtää rypälesokerin soluihin rasvaksi.”

Maa-artisokan kukkia ja marja-aronioita 18.9.2014. Meinaan vain, että kyllä kukkii Suomessakin
Sipsejä on vieläkin vähän jäljellä, mutta syön loput vasta elokuvakerhon jälkeen varmuuden vuoksi.


4 kommenttia:

  1. Itsetehtyjä ssipsejä, nam! Mistähän löytyisi tuommoinen madoliini? Tätini peruja oleva on jo kauan murentunut (kovaa muovia), enkä ole uutta samanlaista löytänyt mistään. Tuo sinun kuvissa oleva näyttäisi olevan sellainen, jota etsin....

    VastaaPoista
  2. Laura, katsopa esim. googlesta haulla "mandoliini vihennesleikkuri" Kuvahaulla löysin saman tyylisen, eikä se maksanut kuin n. 40 €. Netistä löytyy myös yli 100 € maksavia. Ihan turhan kalliita minusta. Tuon omani olen muistaakseni ostanut jostain markkinoilta tai messu-esittelystä. Olisiko ollut puutarhamessuilta muutama vuosi sitten. Aikaisempi, mutta vanhempi malli on nykyään mökkikäytössä. Se on todella vanha, mutta ihan täydessä iskussa vielä. Mökillä teen isolle porukalle juhannuksena valkosipuliperunoita. Vihannesmandoliinilla perunoiden viipaloiminen on lasten leikkiä. Tuossa mallissa sormisuojus on ihan välttämätön. Se ei näköjään päässyt kuvaan :)

    Nyt on tuntuu kaikki juuressipsit olevan kovin suosittuja. Taidan jonain päivänä valmistaa niitä punajuuresta, porkkanasta, palsternakasta, nauriista yms. Eikä niitten tarvitse välttämättä olla rapisevan kuivia ruoan lisukkeena.

    VastaaPoista
  3. Minulta jäävät nämä herkullisilta kuulostavat sipsit sattuneesta syystä kevääseen, mutta pitää kokeilla! Mietin kuitenkin, miksi kuoria maa-artisokat, kun se on niin vaikeaa ja paljon menee hukkaan. Kun minulla oli maalta palatessa muutama maa-artisokka, niin liotin niitä vedessä, harjasin lujaa ja siivutin kuorineen kaikkineen. Kuori ei haitannut sopassa ja salaattiinkin, siis tuoreena, laitoin niitä kuorineen. Punajuurisipsitkin olen ruvennut paistamaan kuorineen. Paitsi että se on helppoa, niin aromi- ja ravintoaineistakin kuulemma suuri osa on ihan kuoren vieressä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. SK kiitos vinkistäsi! Kokeilen seuraavalla kerralla kuorineen. Punajuurista ja porkkanasta teinkin seuraavaksi sipsejä kuorineen. Syöty on kaikki ja ihan hyviä olivat.

      Poista